Vanhuksia hoitavat jatkossa omaiset tai maahanmuuttajat, sillä Suomen talous ei kestä luvattuja palveluita, sanoo Varman Risto Murto – ”Joku joutuu joustamaan”

Suomi tarvitsee puoli miljoonaa ihmistä lisää, jos haluamme kasvaa Ruotsin tahdissa. "Eläkkeelle siirtymisen iän nouseminen on yllättänyt. Eläkelupauksista pidetään kiinni”, Varman toimitusjohtaja Risto Murto vakuuttaa. Kuva: Jarno Mela

Suomella on Välimeren maiden tapaan nopeasti ikääntyvä väestörakenne, mutta pohjoismaisen hyvinvointivaltion palvelulupaus. Yhtälö ei toimi.

”Jos jatkamme tällä väestörakenteella hyvinvointivaltion palvelupausten kasvattamista, joku joutuu myöhemmin perääntymään niistä aika kitkerissä tunnelmissa”, työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo viitaten Suomen tuleviin hallituksiin.

Murto varoittaa antamasta enää yhtään lisälupausta, sillä ne tehtäisiin velkarahalla ja meillä on jo nyt vaikeuksia pitää kiinni edes sovituista. Hyvä esimerkki on hoitajamitoitus.

”Joku joustaa tällä menolla. Arvioisin kuitenkin, että kädet ovat rahaa isompi ongelma.”

Murto käy läpi Suomen ja koko maailmankin väestö- ja talouskehitystä tuoreessa ja ilahduttavan helppolukuisessa kirjassaan Puuttuvat puoli miljoonaa – Väestökato ja Suomen talouden tulevaisuus.

Puoli miljoonaa tarvittaisiin talouskasvun jatkumiseen, mutta käsipula näkyy jo nyt hoivatyössä ja terveydenhoidossa. Jatkossa on vielä vaikeampaa, kun palvelujen kysyntä kasvaa suurten ikäluokkien vanhetessa. Tyypillinen nimike, johon pula tiivistyy on lähihoitaja, Murto sanoo.

Muille aloille, kuten kauppaan, ravintoloihin siivoukseen, busseihin ja takseihin, on tullut pääkaupunkiseudulla paljon ulkomaista työvoimaa, koska suomalaiseen koulutukseen liittyviä pätevyysvaatimuksia ei ole.

”Jos sama logiikka toimii, myös hoiva-alan tekijöitä tulee työperäisestä maahanmuutosta. Esimerkiksi lääkäreistä maahanmuuttajataustaisia on muissa Pohjoismaissa viidennes kaikista, kun Suomessa määrä on vielä puolet tästä. Aivan erityisen huolissani olen lääkärien saatavuudesta maaseudulla”, Murto sanoo.

Maahanmuuttokaan ei nyt toimi, sillä tärkeä virta Venäjältä on tyrehtynyt sodan vuoksi.

Hän arvioi, että hoitotyön pätevyysvaatimuksia tullaan ”väkisinkin muuttamaan” joustavammiksi, jotta hoitajia riittäisi. Nyt tyypillinen hoivakodin asiakas on 84-vuotias nainen.

Vuonna 2030 meillä on kolmannes nykyistä enemmän 85-vuotiaita, mutta hoitajat eläköityvät ja alalla on jo valmiiksi työvoimapula.

”Lasten kannattaa varautua. Pohjoismaissa useimmissa perheissä kumpikin puoliso käy kuitenkin töissä, mutta jos työvoimapula jatkuu, paine perheissä kasvaa ja vanhempia on pakko alkaa hoitaa.”

Suomessa on siirrytty laitoksista kotihoitoon inhimillisistä syistä, mutta siellä myös pätevyysvaatimukset ovat joustavammat. Murto ennakoi omaishoitajia tukevien palvelujen markkinan kasvavan.

Tekijäpulaa voidaan paikata maahanmuuton lisäksi syntyvyyden nousulla ja tekemällä töitä nykyistä pidempään.

”Jo nyt eläkkeelle siirtymisikä on noussut kahdella vuodella kymmenessä vuodessa. Se on kova vauhti.”

Syntyvyys on hidas tie ja sitä on vaikea ohjata. Lapsettomuus on meillä muita Pohjoismaita suurempaa, ja siihen liittyy Murron erityishuoli: nuoret syrjäytyneet pojat.

”Jos pojan koulutus jää peruskouluun, hänen todennäköisyytensä saada töitä, pitkäaikainen parisuhde ja lapsia alenee merkittävästi. Poikia ei saisi jättää yksin.”

Kuinka meidän käy? Suomella on paljon vahvuuksia, kuten demokratia ja kansalaisyhteiskunta. Mutta hyvinvoinnin maksukriisi uhkaa ilman sotia, kovaa inflaatiota ja talouden romahdustakin.

Ratkaisu on pitkälti on poliitikkojen käsissä. Koronakriisissä keskuspankkien ja jäsenvaltioiden yhteiselvytys toimi, mutta nyt tilanne on toinen. Keskuspankki ei enää elvytä ja valtiot hoitavat energiakriisiä isojen tukien avulla.

”Nyt on opittu elvyttämään, mutta osataanko olla elvyttämättä, jotta inflaatiota voidaan jarruttaa? Ongelma on, että koronaelvytyksessä keskeisiltä puolueilta hävisi konsensus siitä, millaista on valtion taloudenhoito pidemmällä aikavälillä. Jos yhteistä ankkuria ja kannustinta olla tiukkana ei ole, uusi hallitus voi leikata ja seuraava taas palata alkuruutuun.”

Ankkuriksi käy perinteinen menokehys.

”Olennaisinta olisi olla hallitus- ja oppositiorajat ylittävä kehikko, joka tehdään ennen vaaleja ja joka rajoittaisi politiikan tekoa yli hallituskausien. Mutta nyt näyttää, ettei sellaisesta ei näy merkkiäkään.”

Murto varoittaa Italian tiestä eli alati kasvavasta velkataakasta.

”Emme ole Italia, mutta siinä mielessä Italian tiellä, että samalla väestörakenteella emme pääse koskaan alkupisteeseen lyhentämällä velkaamme ja ilman talouskasvua jokainen vuosi kasaa rajoitteita seuraavalle sukupolvelle. Ihmettelemme 20 vuoden kuluttua samoin kuin italialaiset nyt, että mitä tapahtui 30 vuotta sitten.”

Jos talous ei lähde kasvuun, joudumme koskemaan hyvinvointivaltion isoihin menoeriin, Murto varoittaa.

Eläkkeitä uhkaa lähinnä verotus, mutta ei riittävyys, sillä tuotot ovat kasvaneet, eläkeikä noussut ja työkyvyttömyys vähentynyt.

Nykymenolla kolmikymppiset puurtavat 70-vuotiaiksi ja nyt syntyvistä tyttölapsista yli puolet elää todennäköisesti satavuotiaiksi.

”Sellaisessa maailmassa ei olla viimeisiä 35 vuotta pelkästään eläkkeellä.”