Saimaannorppaa uhkaavatkalastuskuolemat ja ilmasto
Saimaannorpasta on tullut kaikille tuttu suomalaisen uhanalaisen luonnon symboli. Harri Ekholm Kuva: Viestilehtien arkistoKannan kasvu nykyisestä runsaasta 300 yksilöstä 400 yksilöön onnistuu vuoteen 2025 mennessä, jos lumettomilta talvilta säästytään”, sanoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä.
”Viimeaikaisesta kannan kasvusta huolimatta kyseessä on edelleen äärimmäisen uhanalainen hyljekanta. Keskeiset uhkatekijät ovat kalanpyydyskuolleisuus, muuttuva ilmasto sekä pieni kannan koko”, sanoo yliopistotutkija Mervi Kunnasranta Itä-Suomen yliopistosta.
Saimaannorpan biologiaa, tutkimusta ja suojelua käsiteltiin laajasti Joensuussa keskiviikkona ja torstaina ensimmäisessä kansallisessa saimaannorppasymposiumissa.
Kaksipäiväiseen symposiumiin osallistui noin 80 henkeä. Se kokosi ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa yhteen keskeiset norpan tutkimuksen, suojelun ja hallinnon parissa työskentelevät henkilöt.
Saimaalla säädellään kalastusta norpan hyväksi vapaaehtoisesti ja erillisellä asetuksella.
Noin puolta Saimaata koskettaa verkkokalastuskielto ke-väästä kesän puoliväliin. Ympärivuotinen pyydystyyppiasetus kieltää muun muassa kalan näköiset koukkupyydykset.
Sipilä ei usko, että kesän kalastusrajoituksia tiukennetaan lähivuosina. Nykyisiä kalastusrajoituksia puntaroidaan ensi syksynä. Silloin tiedetään, miten norpat selviävät tulevan kesän kalastuskaudesta.
Saimaannorpista löytyy yhä melko suuria määriä haitallisia metalleja. Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksella tehdyn tutkimuksen mukaan norppien elohopeapitoisuudet ovat edelleen melko korkeita.
Norpissa havaittiin myös alumiinille altistumista, kadmiumia, lyijyä sekä polykloorattuja bifenyylejä (PCB), joiden pitoisuudet olivat kuitenkin pienempiä kuin 1980- ja 90-luvun norpissa.
”Teollisuuden päästöt ovat pienentyneet 30–90 prosenttia vajaassa parissakymmenessä vuodessa, mutta maaperään varastoituneita metalleja vapautuu vesistöön muun muassa metsänkäsittelyn seurauksena”, kertoo projektitutkija Merja Lyytikäinen Itä-Suomen yliopistosta.
Saimaannorpan kudoksista mitattiin 1960- ja 70-luvuilla valtavia elohopeapitoisuuksia. Ympäristömyrkkyjä pidettiin yhtenä mahdollisena syynä kannan romahtamiselle.
”Nykyistenkään alumiini- ja elohopeapitoisuuksien haittavaikutusten mahdollisuutta ei voida sulkea pois”, arvioi Lyytikäinen.
SARI PENTTINEN
Nykyistenkään alumiini- ja
elohopeapitoisuuksien haitta-
vaikutusten mahdollisuutta ei
voida sulkea pois vesistöön.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
