Tulevaisuustutkija paljastaa kolme trendiä – "Tänä vuonna syntyvät lapset eivät todennäköisesti aja autoa"

Tulevaisuustutkija ennakoi, että automatisoiduissa autoissa kuljettajan paikka ei häviä, mutta hänen ei tarvitsisi ohjata autoa. Puolestaan 3D-tulostaminen tehostaisi rakentamista, sillä esimerkiksi lämpöpumput voitaisiin tulostaa suoraan seinäelementteihin. Kuva: Iines Vikiö

Millaisia muutoksia tulevaisuus tuo maakuntiin ja maaseudulle? Enimmäkseen positiivisia, tulevaisuustutkija Ilkka Halava sanoo. Hän on 90-luvulta lähtien pyrkinyt ymmärtämään ja ennakoimaan tulevaisuutta.

Jokaisella tulevaisuustutkijalla on oma aikajänteensä. Halavan työ sijoittuu seuraavan 20 vuoden ennakointiin. "En työskentele vain tulevaisuuden parissa, vaan myös sen, miten me sinne menemme", hän aloittaa.

Suomen liikennettä mullistavat kaksi tekijää: automatisoidut autot ja nopeat raideyhteydet. Ensimmäisiä on nähty jo vuodesta 2007 alkaen, hyperloop, eli nopea raideyhteys puolestaan on vasta suunnitteluasteella.

Automaattinen auto tarkoittaa, että auton kyydissä on kuljettaja, mutta hänen ei tarvitse pitää ratista kiinni. Automaattisia Tesloja rullailee jo nyt liikenteen seassa. Kuljettajat ovat kokeneet elämänlaatunsa parantuneen huomattavasti, kun ratista ei ole tarvinnut pitää kiinni.

Kokonaan ratiton auto tekee tuloaan, mutta Halavan mukaan lainsäädännöllisistä syistä ratti on vielä pitkään autoissa paikoillaan – vaikkei sitä tarvitsisikaan käyttää. "Tänä vuonna syntyneet lapset eivät todennäköisesti eläessään tule ajamaan autoa", Halava toteaa.

Toinen mullistus olisi hyperloopin, nopean raideyhteyden, rakentaminen. Halavan mukaan Suomessa etäisyyksien hävittäminen olisi kohtuullisen helppoa. "Nopeista raideliikennemalleista hyperloop on todennäköisin vaihtoehto. Silloin Helsingistä Rovaniemelle menisi noin tunti."

Liikenteen muutos tarkoittaisi, ettei asuinpaikkakunnalla ole tulevaisuudessa merkitystä. "Voisit asua Jyväskylässä jossain järven rannalla ja tulla 20 minuutissa Helsinkiin töihin", Halava havainnollistaa.

Kysyttäessä maataloudesta Halava puhuu sisäviljelyn mahdollisuuksista. "Jos meillä on ulkona hehtaarin kokoinen tomaattiviljelmä, niin meillä voisi vastaavasti olla hehtaarin kokonainen halli, jossa olisi parhaimmillaan 20 kerrosta päällekkäin. Se sama hehtaari voisikin tuottaa 20 hehtaaria tomaattia."

Halava nostaa esille kysymyksen maatalouden omavaraisuudesta. "Sisäviljely voisi muuttaa viljelyn vuosikelloa ja sitä, miten ylipäätään tuotamme ruokaa. Sisäviljelyllä voisimme täydentää satoa tuotteilla, joita ei voi nyt kasvattaa Suomessa."

Toisena esimerkkinä Halava nostaa keskusteluun miehittämättömien lennokkien käytön maataloudessa. "Ranskassa peltoviljelmien yllä lentää jo nyt helikoptereita, jotka kuvaavat koko sadon ja tunnistavat paikat, joihin voisi laittaa lannoitteita."

Halavan mukaan täsmälannoitetuilla tiloilla kemikaalien määrää on pystytty laskemaan 10 prosenttia. "Aika hyvä esimerkki älykkyyden kasvamisesta", hän sanoo.

Puurakentamisen suosion kasvu lupaa hyvää suomalaiselle metsätaloudelle. "Lontooseen on syntymässä pilvenpiirtäjä, joka rakennetaan puusta. Kysymys kuuluu, että viemmekö raaka-ainetta vai jalostettuja konsepteja."

Halavan mukaan 3D-tulostuksen mahdollisuuksia aliarvioidaan tällä hetkellä. "3D-tulostimet voi viedä rakennustyömaalle ja niillä voi tulostaa suoraan seinämoduuleja, joissa on lämpöpumput valmiiksi kiinni. Yksi tulevaisuuden asumisratkaisu olisi tulostettu koti, jolloin 40-neliöisen kodin voisi saada 10 000 eurolla."

Halava heittää ilmoille ajatuksen bamburakentamisen osaamisen kehittämisestä. "Japanissa bambua on kiusaksi asti. Voisimmeko laajentaa perspektiiviä niin, ettei suomalaisen puurakentamisen osaaminen rajoittuisi vain niihin materiaaleihin, joita Suomesta saa?"