Suomenkarjassa on tähtiainesta
Lähiruuan suosio on kasvattanut suomenkarjan ja muiden maatiaislehmien maidosta valmistetuille tuotteiden kysyntää. Suomenkarjan pääluku ei kuitenkaan ole liiemmin kasvanut, eikä maitoa saati lihaa ole laajasti saatavilla.
”Suomenkarjassa on positiivisia aineksia, hommaan ei vaan vielä ole saatu vauhtia. Tuotteistamisessa ollaan lapsenkengissä”, sanoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n professori Juha Kantanen.
”Siinä on hyvä tarina taustalla. Ne ovat olleet täällä suomalaisten kanssa alusta asti.”
Suomenlehmäbrändi-hankkeen tuloksista kerrottiin Jokioisilla viime perjantaina Suomenlehmäpäivässä.
Suomenkarjan maitoa ja lihaa jatkojalostetaan jonkin verran.
”Yksittäisiä, aktiivisia ja ammattitaitoisia jatkojalostajia meillä on. Volyymit ovat kuitenkin erittäin pieniä”, Kantanen kertoo.
”Isojen jalostajien on hankala käsitellä näin pieniä määriä. Pienet ja keskisuuret juustolat voisivat profiloitua suomenkarjan maidolla isojen tuottajien rinnalla.”
Pelkkä määrän kasvattaminen ei ole silti ratkaisu, Kantanen uskoo. Hän toivoo kehitystä jatkojalostukseen.
”Lähtisin yhteistyöstä jatkojalostajien kanssa. Raaka-aineen tulisi olla vaivattomasti saatavilla, tuotteen laadukas ja myyntikanavan olla kunnossa.”
Kantanen peräänkuuluttaa myös toimijoiden välistä verkostoitumista.
”Meillähän on erikoistuotteita esimerkiksi kasvien osalta. Sieltä voitaisiin oppia heidän kokemuksistaan, miten markkinointi pitäisi hoitaa ja tehdä erikoistuotteiden tuottajien välistä yhteistyötä.”
Suomenkarjaa on Kantasen mukaan tällä hetkellä maassamme noin 3 000 yksilöä. Puolet on länsisuomenkarjaa, pohjoissuomenkarjaa on noin 600 yksilöä ja itäsuomenkarjaa noin 900.
”Tilanne voisi olla parempikin. Itä- ja pohjoissuomenkarjan määrää ollaan saatu elvytettyä, mutta länsisuomenkarjan määrä on alkanut vastaavasti laskea”, Kantanen kertoo.
”Keskimäärin paras tuotantopotentiaali on juuri länsisuomenkarjalla, sen profiilia tulisi terävöittää”, Kantanen jatkaa.
Kantanen korostaa myös tukipolitiikan roolia.
”Miten rotujen säilytystä tuetaan taloudellisesti, on iso juttu. Itäsuomenkarja ja pohjoissuomenkarja saavat länsisuomenkarjaa korkeamman alkuperäisrotutuen, mikä näkyy suosiossa.”
Suomenkarjaa on liian vähän jalostuksen kannalta, Kantanen sanoo.
”Itäsuomenkarjalla pitäisi saada keskituotosta nostettua. Länsisuomenkarjan jalostusprofiili voisi poiketa valtaroduista, kuten Jersey, joka on maailmanlaajuisesti suosittu rotu. Luontaisesti korkeisiin maidon pitoisuuksiin ja maidon hyviin prosessointiominaisuuksiin tulee kiinnittää huomiota.”
Kantanen muistuttaa myös suomenkarjan luonteesta.
”Kasvattajien mukaan ne ovat aktiivisia ja niiden luonteessa on hyviä piirteitä.”
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
