Leppä: "Viljelijät ovat ilmastotyössä ratkaisijoita" – vaatii vihreitä lopettamaan maatalouden syyllistämisen

Lepän mukaan maatalouden päästövähennyksissä huonoin lopputulos olisi ilmastonkin kannalta oman kestävän ruoantuotannon kurjistaminen ja ruuan tuominen Suomeen muualta. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vaatii vihreitä lopettamaan maatalouden syyllistämisen.

"Huomioina käytävään maatalouden ilmastokeskusteluun voi todeta, että viljelijät ovat ratkaisijoita ilmastotyössä, eivät sivuraiteilla, kuten vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on todennut."

"Vihreät ovat ottaneet tavakseen heitellä löysiä yksittäisiä ehdotuksia, jotka peittävät alleen ison kuvan, vaikuttavat tavoitteet ja toimet, sekä sen miten ne yhdistetään talouteen ja maaseudun ihmisten toimeentuloon", sanoo ministeri Leppä. "Tämä koskee niin maataloutta kuin metsätaloutta."

Leppä ei hyväksy viljelijöiden syyllistämistä. Hänen mukaansa Suomen viljelijät ovat erittäin sitoutuneet maatalouden ilmasto- ja ympäristötoimiin.

"Tiloilla tehdään koko ajan käytännön tekoja ilmaston hyväksi. Ravinteet kiertävät, veden pintaa säädellään, kasvipeitteisyyteen panostetaan. Kevennetyt muokkaukset ja uudet tehokkaammat teknologiat on otettu käyttöön ja biokaasua tuotetaan", Leppä luettelee.

"Se, että maatalouden kokonaispäästöt tietyissä tilastoissa eivät ole vähentyneet ei tarkoita sitä, että päästöt eivät olisi vähentyneet tilatasolla."

Peltoalan määrä on Lepän mukaan Suomessa kasvanut. Tutkittua tietoa esimerkiksi maaperän päästöjen ja hiilensidonnan mittaamiseksi kertyy koko ajan.

Hän mainitsee MMM:n Hiilestä kiinni -tutkimushankkeen, jossa etsitään tutkittuun ja koeteltuun tietoon perustuen uusia työkaluja vähentää maankäytön päästöjä.

"Maatalouden päästövähennyksissä on edessä jättiharppaus, kun yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) uudistuu 2023. Jatkossa kaikki maataloustuet tulevat uuden ympäristöehdollisuuden piiriin ja lisäksi neljäsosa suorista tuista ohjataan ekojärjestelmiin."

Maaseudun kehittämisen ilmasto- ja ympäristötoimien taso nousee, samoin kuin investointien ehdot. Uudistus toteutetaan niin, että kannattava ja kestävä ruoantuotanto jatkuu, hän jatkaa.

Suomen EU-tukien rahoitus nousee Lepän mukaan 6 prosenttia.

"Tarvitsemme tutkittuun ja koeteltuun tietoon perustuvia ratkaisuja ja kannustimia viljelijöille. Näitä uusi CAP-suunnitelma tarjoaa. Elokuun aikana Luonnonvarakeskus julkaisee laskelmat kansallisen CAP-suunnitelman päästövähennyksistä."

Päästövähennykset eivät Lepän mukaan kuitenkaan onnistu, jos viljelijän tili on punaisella. "Tavoitteena tulee olla kannattava ja kestävä ruoantuotanto. Ruoka koskettaa koko yhteiskuntaa, ja siksi maatalouden päästövähennyksien kustannukset eivät voi jäädä viljelijän maksettavaksi", hän sanoo.

"On nähtävä iso kuva ja myös globaali perspektiivi. Ilmastotyössä järeimmät tulokset tehdään ajamalla fossiiliset päästöt alas."

Tähän pitää ennen muuta Lepän mielestä keskittyä.

"Viljelijöiden syyllistämisen on loputtava. Meillä on maailman vastuullisimmat ruoantuottajat ja puhtain ruoka."

Lepän mukaan maatalouden päästövähennyksissä huonoin lopputulos olisi ilmastonkin kannalta oman kestävän ruoantuotannon kurjistaminen ja ruuan tuominen Suomeen muualta.

"Toivon vihreiden ymmärtävän tämän."