Kouluterveyskysely: Entistä useampi tyttö kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi − sairauspoissaolot rajussa kasvussa
Koettu terveydentila on kansainvälisesti väestötutkimuksissa yleisesti käytetty terveydentilan indikaattori.
Oppilaiden ilmoittamat sairauspoissaolojen määrät kasvoivat merkittävästi viime kevään kyselyssä. Kuva: Jouni PorsangerTuoreimman kouluterveyskyselyn tulosten mukaan oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien oppilaiden osuus on kasvanut vuodesta 2015 alkaen, erityisesti tytöillä.
Viime keväänä perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista noin joka neljäs koki oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tytöt kokivat oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi poikia merkittävästi useammin.
Koettu terveydentila on kansainvälisesti väestötutkimuksissa yleisesti käytetty terveydentilan indikaattori. THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola korostaa, että sen antama pitkän ajan informaatio on syytä ottaa huomioon, kun opiskeluhuoltopalveluja ja oppilaitosten toimintaa kehitetään.
Oppilaiden ilmoittamat sairauspoissaolojen määrät kasvoivat merkittävästi viime kevään kyselyssä. Vähintään kerran kuukaudessa sairauden vuoksi poissa koulusta kertoi olleensa useampi kuin joka kolmas 8. ja 9. luokan oppilaista (38 prosenttia), kun vuosina 2017 ja 2019 säännöllisiä sairauspoissaoloja ilmoitti vain joka neljäs (24–25 prosenttia).
Poissaolojen lisääntymistä saattaa selittää THL:n infektiotautien erikoislääkärin Tuula Hannila-Handelbergin mukaan koronaepidemian aikana opittu varovaisuus ja ohje jäädä kotiin lievienkin hengitystieinfektion oireiden vuoksi.
Kouluterveyskyselyyn 2023 vastasi 260 000 oppilasta tai opiskelijaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





