Suomen Pankin Olli Rehn: Inflaatiolla on selkeä ajuri ja toistaiseksi sitä hidastava ankkurinsa

Pääjohtaja Olli Rehn muistutti, että euroalueella rahapolitiikan normalisointi miinuskoroista alkoi joulukuussa 2021. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn pohti inflaatioon vaikuttavaa ajuria ja sitä hidastavaa ja toistaiseksi pitävää ankkuria. Rehn esitelmöi taloustoimittajien vuotuisessa tapaamisessa tiistaina.

”Ajurina on kiihtynyt energiainflaatio. Ankkurina on pitänyt toistaiseksi palkka-ankkuri”, Rehn nimesi keskeiset inflaatiota kiihdyttävän ja sitä hidastavan tekijän.

Euroalueella tuontienergian lasku on noussut vuodessa noin kaksinkertaiseksi.

Euroopan keskuspankki EKP päättää kahden viikon kuluttua 15. joulukuuta keskeisistä ohjauskoroista. EKP:n keskeisenä tavoitteena on hillitä kuluttajahintojen nousua eli inflaatiota lähelle strategian mukaista kahden prosentin inflaatiotavoitetta.

Kiihtyvää inflaatiota keskuspankki on pyrkinyt taltuttamaan koronnostoin, jotka se aloitti jo viime vuoden joulukuussa. Lähtötaso tuolloin oli -0,5 prosenttia. Kolmen koronnoston jälkeen nyt ollaan tasolla 1,5 prosenttia talletuskorkoa määrittävässä ohjauskorossa.

27. lokakuuta kokouksessaan EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksiköllä.

Pääjohtaja Olli Rehn ennakoi, että EKP jatkaa koronnostojaan, mutta seuraavan askeleen pituutta hän ei voi kommentoida. Tieto markkinoille tulee vasta neuvoston päätettyä ohjauskoroista.

USA:n keskuspankin, Fedin, pääjohtaja Jerome Powell vihjasi WSJ:n artikkelissa, että keskuspankin seuraava koronnosto voisi olla puoli prosenttiyksikköä, kun sen edelliset koronnostot ovat olleet 0,75 prosenttiyksikköä. Taustalla on Yhdysvaltojen työmarkkinoiden palkkojen nousun rauhoittuminen.

USA:n keskuspankki, Federal Reserve, päättää ohjauskoroistaan päivää EKP:ta aiemmin eli 14.12.

EKP:n neuvosto päättää tulevista koronnostoista kokouskohtaisesti inflaatio- ja talousnäkymien kehityksen perusteella.

Euroalueen inflaatio nousi lokakuussa ennätyksellisen korkealle, 10,7 prosenttiin vuositasolla. Suomessa inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 8,3 prosenttia, nousua syyskuusta 0,2 prosenttiyksikköä.

Euroopan alueella neuvoteltujen palkkojen kehitys on toistaiseksi ollut suhteellisen maltillista, inflaatiota hitaampaa. Esimerkiksi Ranskassa palkkoja on sopimuskorotuksin nostettu 4,2-4,3 prosenttia. Saksassa IG Metallin sopimus nostaa alan palkkoja vuositasolla noin 4 prosenttia.