Evijärvi pyrkii turkistuotannon keskukseksi
Penikointikopit asetellaan paikoilleen ensikeväisiä penikoita silmällä pitäen. Petri Lammi on Pulleinkankaan tarhan palkkalistoilla. Esko Keski-Vähälä Kuva: Viestilehtien arkistoEVIJÄRVI (MT)
Turkistuottajat Esa Rantakangas, Kalevi Timonen ja Jaakko Kultalahti löivät hynttyyt yhteen perustaessaan Pullei Oy:n. Yhtiön toimesta rakennutetaan kokonaan uusi, kookas turkistarha. Paikkana on Evijärven kunnalta ostettu maa-alue Pulleinkankaalla.
Kaikki kolme yrittäjää omistavat lisäksi omat tarhat.
Rakennuslupa uudelle suuren mittaluokan kettutarhalle myönnettiin jo 2008, mutta rakennustyöt käynnistyivät vasta viime kesänä. Tuotanto tarhalla on jo aloitettu pienessä mittakaavassa.
”Markkinatilanne ei ollut viisi vuotta sitten riittävän suosiollinen”, Kultalahti toteaa.
Kunnalta ostettu maa-alue oli käytännössä pelkkää metsää. 40 000 kuutiota maata siirrettiin sivuun uuden turkistarhan tieltä ja lisäksi alueelta parturoitiin puut.
”Kestää kolmesta viiteen vuotta, ja alue on täynnä varjotaloja. Nyt niitä on yhteensä neljän kilometrin verran. Valmis tarha-alue kattaa 19,5 kilometriä varjotaloja”, Pohjois-Suomen Turkiseläinten kasvattajien varapuheenjohtajana toimiva Rantakangas kertoo.
Evijärven kunnanjohtaja Sabah Samaletdin haluaa tehdä Evijärvestä kotimaisen turkistuotannon keskuspaikkakunnan.
”Meillä on siihen täällä täydet mahdollisuudet. Paikkakunnalla on ennestään paljon turkistuotantoa.”
”Kun olemassa olevat tarhat menestyvät, on uusien toimijoiden helpompaa tulla alalle. Kun aloittajia on useampia, voidaan jo alkaa puhua klusterista”, Samaletdin toteaa.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan kunnat ovat Suomen johtavia turkistuotantoalueita. Uusikaarlepyy, Evijärvi ja Pedersöre ovat listan kärkisijoilla.
”Kysymys on nyt siitä, mikä paikkakunta ottaa keskusaseman turkistuotannossa. Meillä on suuret toiveet, että se olisi Evijärvi”, Samaletdin summaa.
Kun 1980-luvun turkisbuumi oli villeimmillään, perustettiin Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla suuri määrä pieniä turkistarhoja.
”Silloinhan melkein jokaisella kunnan hammaslääkärillä ja pankinjohtajallakin oli oma tarha”, Rantakangas lohkaisee.
Nykyään tarhataan aiempaa suuremmissa yksiköissä.
”Trendi on, että tarhojen keskikoot ovat kasvussa”, Timonen toteaa.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
