E-S: Yrittäjän hyödyntämät metsäalueet jäivät sikaruton tartuntavyöhykkeelle – ”Elinkeino lähti yhdessä hetkessä”

Laaja alue Kaakkois-Suomessa on määritelty sikaruton tartuntavyöhykkeeksi. Alueella ei tällä hetkellä saa esimerkiksi metsästää tai järjestää koirakokeita. Kuvituskuva. Kuva: Jarno Mela

Virolahden Vaalimaalla villisioilla todettu afrikkalainen sikarutto mullisti monen Kaakkois-Suomen alueella asuvan arjen.

Myös koirankoulutuskursseja järjestävän lappeenrantalaisen Sari Hännisen syksyn suunnitelmat menivät uusiksi, kun tieto ASF-tartunnasta tuli viikko siiten. Hännisen tilanteesta kertoo Etelä-Saimaa -lehti.

Hännisen koulutuksissa käyttämät metsäalueet sijaitsevat tartuntavyöhykkeellä, eikä alueella saa tällä hetkellä esimerkiksi metsästää tai järjestää koirakokeita.

”Elinkeino lähti yhdessä hetkessä, kuin sormia napauttamalla”, Hänninen harmittelee E-S:n jutussa.

Suurten metsätaloustoimijoiden lisäksi tilanteesta kärsivät myös pienyrittäjät. Hänninen oli ehtinyt kesän aikana luomaan jo kaikki suunnitelmat valmiiksi syksylle.

”Nyt pitää aloittaa alusta, kun pitää sumplia, että miten näitä korvaavia kursseja saa toteutettua korvaavilla maa-alueilla”, hän toteaa jutussa.

Hännisen koulutuksissa koirat opettelevat muun muassa etsimään avaimia ja jäljestämään verijälkiä.

Kun tieto sikaruton löytymisestä viikko sitten tuli laajaan tietoon, alkoi Hänninen kuumeisesti etsiä uusia maastoja tartunta-alueelle jääneiden tilalle.

Jokamiehenoikeudet eivät anna lupaa harjoittaa kaupallista toimintaa toisen metsässä, joten metsän käyttöön tarvitaan lupa metsänomistajilta.

Hännisen mukaan ihmiset ovat tarjonneet metsiään hänen käyttönsä, minkä ansiosta hän pystyy jatkamaan yritystoimintaa, aiempaa pienemmässä mittakaavassa tosin. Haussa on vielä peltoaluetta, jota voisi käyttää toiminnassaan.

”Joka tapauksessa joudun supistamaan toimintaani”, hän kertoo jutussa.

Etelä-Saimaa: Afrikkalainen sikarutto mullisti lappeenrantalaisyrittäjän elämän kertaheitolla: "Elinkeino lähti"