Onko luvassa halvan bensan vuosi? Verokevennyksestä huolimatta hintoihin on luvassa nousua, asiantuntija arvioi
Polttoaineiden pumppuhinnat ovat olleet laskussa, ja valmistevero keveni vuodenvaihteessa. Asiantuntijoiden mukaan ei kuitenkaan kannata odottaa halpaa bensavuotta.
Polttoaineiden kuluttajahinnat ovat laskeneet vuoden 2023 loppua kohti, ja ne notkahtivat vielä hienoisesti vuoden vaihtuessa. Syytä juhlaan ei välttämättä kuitenkaan ole. Kuva: Sanne KatainenPolttoaineiden kuluttajahinnat ovat laskeneet vuodenvaihteen tienoilla matalimmalle tasolle sitten loppuvuoden 2021. Bensapumpuilla on nähty laajalti reilusti alle 1,7 euron litrahintoja 95 E10 -laadulla.
Autoalan tiedotuskeskuksen liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenojan mukaan suurin syy polttoaineen hinnan laskuun on raakaöljyn brent-viitehinnan globaali laskeva trendi.
Brentin hinta oli halvimmillaan sitten viime kesän joulukuun 13. päivänä, 74,83 dollarissa. Tammikuun 3. päivänä hinta oli noussut 77,96 dollariin barrelilta. Hinnassa on kuitenkin tultu reilusti alas kesän 2022 huippulukemista, jolloin brentin hinta kävi yli 127 dollarissa.
Kalenojan mukaan öljyn hinnan laskuun on karkeasti ottaen johtanut leuto talvi maailmalla ja se, että Israelin ja Hamasin sota ei ole levinnyt laajemmalle Lähi-itään.
Lisäksi Euroopassa on pystytty valmistautumaan talveen, ja sen myötä öljy- ja kaasuvarastot ovat hyvät. Kaasua ei tarvitse korvata öljyllä, joten öljyn kysyntä ei ole noussut.
Asiantuntijat kuitenkin kumoavat ajatuksen siitä, että alkamassa olisi uusi halvan polttoaineen aikakausi.
Pumppuhinnat ovat notkahtaneet monin paikoin vuodenvaihteessa. Esimerkiksi MT:n toimittaja tankkasi 30.12. Espoossa 95 E10 -bensiiniä noin 1,84 euron litrahinnalla, ja samalla asemalla 2.1. hinta oli tippunut 1,684 euroon.
Polttoaine.net-sivusto kerää autoilijoiden havaintoja polttonesteiden hinnoista, ja sen mukaan sama ilmiö on havaittavissa laajemminkin. Vuoden viimeisenä päivänä bensalitra Oulussa maksoi enimmillään 1,833 euroa, mutta 3.1. sen sai halvimmillaan 1,654 eurolla.
Osa hinnanalennuksesta voi selittyä vuodenvaihteessa toteutetulla polttoaineen valmisteveron alennuksella. Uudistus alentaa laskennallisesti bensiinin hintaa 4,4 senttiä ja dieselin hintaa 4,9 senttiä litralta.
Veroa alentamalla kompensoidaan tulevina vuosina portaittain nousevan jakeluvelvoitteen vaikutusta pumppuhintoihin.
Asiantuntijat kuitenkin kumoavat ajatuksen siitä, että alkamassa olisi uusi halvan polttoaineen aikakausi. Kalenojan mukaan verokevennyksen hyöty saattaa jäädä pidemmällä tarkastelujaksolla autoilijalla vähäiseksi.
”On tutkimuksia, etteivät veronalennukset aina siirry täysimääräisesti hintoihin.”
Kyse on samasta mekanismista kuin arvonlisäveron alennuksissa, jotka eivät yleensä suoraan näy kuluttajahinnoissa. Kuluttajahinnoissa veron muutokset näkyvät yleensä selkeästi verotuksen kiristyessä.
Uusiutuvien polttonesteiden jakeluvelvoitteen nousu
Tällä hetkellä uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite on 13,5 %.
Osuuden oli määrä nousta 28 %:iin vuoden 2024 alussa.
Uudistus olisi nostanut dieselin pumppuhintaa arviolta 17 senttiä litralta ja bensiinin hintaa 15 senttiä.
Nykyinen hallitus myöhensi jakeluvelvoitteen nousun alkua vuodelle 2025.
Velvoite nousee portaittain vuoteen 2027 saakka ja aiheuttaa hintapaineita polttoaineiden pumppuhintoihin.
Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen ei usko erityisen halpaan vuoteen.
”Alkanut vuosi voi vaikuttaa edulliselta tässä uudessa normaalissa, mutta mitään ennätyshalpoja hintoja tuskin tulee.”
Hänen mukaansa on vaikea sanoa, tuleeko tästä vuodesta edes halvempi kuin vuodesta 2023. Hän huomauttaa, että korkeaan hintatasoon on totuttu nopeasti, ja että ihmisen muisti on lyhyt.
Ennen koronapandemiaa esimerkiksi diesellitran saattoi saada jopa 1,39 eurolla.
”Ei ole näköpiirissä, että sellaisia hintoja enää tulisi.”
Kalenoja toteaa, että polttoaineen hinnassa on ennemminkin nousupainetta. Orastava talouskasvun elpyminen ympäri maailmaa kielii siitä, että öljyn kysyntä ja hinta alkavat kasvaa talouden mukana.
Lehden mukaan Ruotsissa alennettiin jakeluvelvoitetta 6 prosenttiin.
Viime syyskuusta alkaen esimerkiksi 95 E10 -bensiinilaadun keskihinta on laskenut 5 senttiä kuukausittain – marraskuusta joulukuuhun jopa 10 senttiä. Sitä saa tälläkin hetkellä eri puolilla Suomea alle 1,7 euron litrahintaan.
Suomalaisittain edulliset litrahinnat kalpenevat kuitenkin Ruotsiin verrattuna, jossa Bensinpriser.nu-verkkosivuston mukaan litran 95 E10:tä saa jopa 16,04 kruunulla eli noin 1,43 eurolla (4.1.2024).
Dieselistäkään ei tarvitse sivuston mukaan halvimmillaan maksaa kuin 16,69 kruunua eli noin 1,49 euroa.
Sanomalehti Dagens Nyheterin mukaan laskeneiden hintojen taustalla vaikuttaa öljyn hinnan alentumisen lisäksi vuodenvaihteessa Ruotsissa voimaan tulleet polttoaineveron ja jakeluvelvoitteen kevennykset.
Lehden mukaan Ruotsissa alennettiin jakeluvelvoitetta 6 prosenttiin sekä bensiinin että dieselin kohdalla. Molempien polttonesteiden verotusta myös kevennettiin samaan aikaan.
Kalenoja muistuttaa, että polttoaineen pumppuhinnan lisäksi autoilijan kuluihin vaikuttavat muutkin seikat. Työmatkakulujen verovähennysten tilapäisen korotuksen päättyminen ja omavastuuosuuden nousu lisäävät monen autoilijan vuotuisia nettokustannuksia.
Dagens Nyheter: Dieselpriset sänks med över fyra kronor
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
