Essayah: Maatalouspuhe voimistuu, mutta teot ratkaisevat

Vaalien lähestymisen huomaa vähintään siitä, että Keskustan puhe maatalouden puolustamisesta voimistuu tuttuun tapaan. Sinällään on tärkeää, että vaikka sitten välikysymyksen kautta koko eduskunnan suuri sali pääsee puhumaan maatalouden, ruokaturvan ja huoltovarmuuden merkityksestä yhteiskunnan strategisena perustoimintona.

Kukaan ei myöskään ole sulkenut silmiään siltä, etteikö energian hinnan nousu, sään ääri-ilmiöt, maailmanmarkkinoiden heilahtelut ja turvallisuusympäristön muutokset aiheuttaisi tällä hetkellä poikkeuksellista epävarmuutta koko sektorille. Välikysymyksessä vaaditaan toimenpiteitä ensi vuoden budjettiin, mutta hallituksessa päätimme aloittaa toimet jo tänä vuonna.

Lähi-idän kriisin iskiessä teimme jo keväällä päätöksen nostaa maatalouden energiaveron palautus EU:n sallimaan maksimiin sekä tänä että ensi vuonna. Se tarkoittaa 10 miljoonaa euroa lisää maatalouteen kahtena vuonna. Tälle syksylle kolmanteen lisätalousarvioon tuodaan EU:n kriisirahastosta myönnetty 8,8 miljoonaa euroa, jota täydennetään kansallisella osuudella. Rahaa suunnataan kustannuskriisissä kärsineille toimialoille olemassa olevien tukien maksatuksen yhteydessä.

Samoin huolehditaan sekä afrikkalaisen sikaruton torjunnan akuuteista kustannuksista kuin arvioidaan vaikutuksia elinkeinoihin ja aluetaloudelle. Huhtikuussa komissaarille lähettämäni esitys ennakkomaksujen maksamisesta päätyi neuvotteluiden kautta lannoitetiedonantoon, ja perustulotuki ja uudelleenjakotulotuki maksetaan tänä vuonna 1.10 alkaen.

Kuva: Jarno Artika

Sen lisäksi hallitus teki budjettiriihessä selkeän kirjauksen siitä, että maatalouden toimintaedellytysten vahvistamista jatketaan.

Viljasektorin tukemiseksi tehdään käyttämättä jääneillä ohjelmakauden varoilla vuodelle 2027 luonnonhaittakorvauksen korotus, jonka summa tarkentuu valmistelussa. Keskeistä päätöksessä on, että komission hyväksyi rehunurmen luonnonhaittakorvaukselle asetettavan ylläpitovelvoitteen, ja näin puututaan ns. hömppäheinäongelmaan. Tässä yhteydessä avautuu mahdollisuus jatkaa paljon toivottua peltojen korvauskelpoisuuden lisäämistä eri puolille Suomea, mikäli yhdessä näin sovitaan.

Kustannuskriisien juurisyihin on myös syytä puuttua, ja siksi hallitus käynnistää selvityksen Suomen irtautumiseksi fossiilisesta ammoniakista. Selvitämme puhtaan kotimaisen ammoniakin tuotantoa huomioiden samalla kierrätysravinteiden ja biokaasun edistämisen. Kadmium-rajan muutos tuo sekin toivottua kilpailua lannoitemarkkinaan.

Reilussa kolmessa vuodessa olemme maa- ja metsätalousministeriössä tehneet lukuisia sellaisia uudistuksia, joista edeltäneen kahdeksan vuoden aikana ministerin paikalta vain puhuttiin. Esimerkiksi parlamentaarisen MAKA-raportin maatalouden kannattavuutta parantavat toimet on toteutettu.

Ministerin mukaan hän on saanut kiitosta susien metsästyksen mahdollistamisesta.  Kuva: Annamari Filpus

Nämä eivät ole vaalien alla paperille piirrettyjä lupauksia vaan tehtyjä toimia. Siinä on ero vaalien alla voimistuvan maatalouspuheen ja koko vaalikauden ajan tehdyn työn välillä.

Parhaan tunnustuksen sain eräältä keskustan entiseltä kansanedustajalta, joka kädestä pitäen kiitti mm. niin peltojen korvauskelpoisuuksista, kuin valkoposkihanhien ja susien metsästyksen mahdollistamisesta sanoen: ”olette tehneet kaiken sen, mikä meiltä jäi tekemättä.”

Kolumnin kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja.