Sushit ja aasialainen ruokakulttuuri istuivat suomalaiseen ruokapöytään

Sushit ja aasialainen ruokakulttuuri näkyvät myös ruuan tuontitilastoissa. Kuva: Kari Salonen

Kuva: Timo Filpus

Kauppataseen alijäämä on suurimmillaan alkutuotannon tuotteissa, alkoholi- ja virvoitusjuomissa sekä rasvoissa. Vuonna 2020 kauppatase oli ylijäämäinen maitotaloustuotteiden sekä sokerin ja hunajan osalta. Myös viljaa vietiin Suomesta tuontia enemmän.

Suhteellisesti tuonnissa eniten on kasvanut tuoteryhmä "muut elintarvikkeet". Ne ovat pitkälle jalostettuja elintarvikkeita kuten kastikkeita, valmisruokia, hilloja ja mausteita.

"Ruokatrendit ovat tuoneet meille eri maiden ruokakulttuureja. Sushit ja esimerkiksi aasialainen ruoka selittävät tätä kasvua", Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuori erittelee ruuan tuontia

Alkoholi- ja panimotuotteet ovat viennissä suurin yksittäinen tuoteryhmä. Samoin on tuonnin puolella. Esimerkiksi osa maahantuodusta viinistä pullotetaan vasta Suomessa. Jatkojalostus on osa globaalia kauppaa.

"Se edellyttää, että suomalainen elintarvikkeiden jalostus on riittävän kilpailukykyistä, jotta kansainväliset yritykset haluavat jatkojalostaa Suomessa", Tammivuori jatkaa.

Sama tilanne on kauppaketjujen tuottamien private label -valmistuksen osalta. Kilpailukyky ratkaisee. Myös elintarvikkeiden tuonnin kasvattaminen edellyttää kansainvälistä kilpailukykyä.

Kansainvälisen kaupan kasvu jatkuu, joten myös tuonnin Suomeen voidaan olettaa jatkavan kasvussa. Tuonnin rakenteessa voi kuitenkin tapahtua muutoksia, kuluttajien ja elintarvikesektorin sekä muiden toimialojen yhtiöiden toimijoiden käyttäytymisessä tapahtuvien muutosten seurauksena.

Rasvojen tuonti Suomeen kasvoi vuosikymmenessä arvoltaan 250 miljoonaa euroa: noin 100 miljoonasta eurosta yli 350 miljoonaan euroon. Elintarviketuontiin laskettavat rasvat menevät Suomessa pääasiassa biodieselin raaka-aineeksi. Vuonna 2020 Suomeen tuoduista eläin- ja kasvirasvoista sekä -öljyistä kaksi kolmasosaa meni muuhun kuin elintarvikekäyttöön. Elintarvikekäyttöön tuotiin margariinia sekä rapsi- ja rypsiöljyä, sekä erilaisia kasviöljyjen seoksia.

Elintarvikkeiden kauppataseen vaje on suurin alkutuotannon tuotteissa. Näiden luokitteluperusteena on ETL:n luokittelu, jonka lähteenä on Tulli. Tämän luokittelun mukaisesti alkutuotannon tuotteet ovat esimerkiksi hedelmät, siemenet ja muut kasvinosat, soijapapu, sokerijuurikas ja -ruoko.

Suomen tuonnista 82 prosenttia tulee Euroopan unionin sisämarkkinoilta ja Norjasta. Osa EU:n sisämarkkinoiden tuonnista on kauttakulkutuontia. Alankomaat on Suomen merkittävin yksittäinen tuontimaa. Kalatuotteita Suomi tuo erityisesti Norjasta ja jalostaa edelleen vietäväksi.

Lue aiheesta lisää: Selvitys: Elintarvikkeiden kasvava tuonti kirittää kotimaista teollisuutta – näin paljon tuonti on kasvanut 10 vuodessa