Toiselle pääministerinkaudelleen nimetty Matti Vanhanen kuvattiin Kesärannassa toukokuussa 2007. Kuva: Markku Vuorikari
Matti Vanhanen: Hallitusneuvottelujen hitaus kummastuttaa, mutta aikaa on hyvä käyttää nyt – ”Luulen, että tullaan näkemään hyvin yksityiskohtainen hallitusohjelma”
Neuvottelujen näennäinen verkkaisuus voi olla myös silmänkääntötemppu, kaksinkertainen pääministeri arvioi.
Eduskunnasta jättäytynyt Matti Vanhanen kuvattiin Maaseudun Tulevaisuuden toimituksessa hänen viraillessaan MT Livessä vaalien jälkeen. Kuva: Jarno MelaPetteri Orpon (kok.) johtamat hallitusneuvottelut jatkuvat Säätytalolla nyt kolmatta viikkoa. Vaaleista on torstaina kulunut jo 49 päivää. Tästä huolimatta tahti neuvotteluissa vaikuttaa ainakin ulospäin varsin verkkaiselta.
Rauhallisen tahdin on huomannut myös eduskunnasta vaaleissa jättäytynyt entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.).
”Jonkin verran oudoksuttaa se, kun puhutaan että hallitus on valmis juhannukseen mennessä. Siihenkin on vielä kuukausi aikaa”, hän sanoo.
”Toisaalta on hyvä käyttää aikaa tässä vaiheessa paljon, jotta kaikki epäselvyydet ja tulkinnat jäävät myöhemmin sivuun.”
Vuosina 2003–2010 pääministerinä toiminut Vanhanen oli ensimmäistä kertaa mukana hallitustunnusteluissa vuonna 1995, jolloin hän oli keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja keskustan jäädessä oppositioon.
Vuonna 2003 Vanhanen johti puolueensa neuvotteluryhmää. Puolueen puheenjohtaja ja hallituksenmuodostaja oli Anneli Jäätteenmäki (kesk.).
Neljä vuotta myöhemmin Vanhanen oli paitsi hallituksenmuodostaja, myös istuva pääministeri.
”Hallitusneuvotteluissa jokaisella puolueella on jotain, mitä he tahtovat saavuttaa, jotta se on hallitukseen menemisen arvoista. Toisaalta jokainen puolue joutuu tinkimään vaalilupauksistaan jonkin verran siihen suuntaan, mitä muut vaativat”, Vanhanen kertoo.
”Runsas ajankäyttö ehkä pehmittää puolueiden kannattajia siihen, että tehdään kompromisseja enemmän kuin oli ennakoitavissa.”
Vanhasen mukaan kaikista paras näkemys siitä, miten neuvottelut etenevät, ja onko aikataulu oikea on Orpolla itsellään.
”Hallituksen muodostajan tulee heti tunnistaa eri puolueiden kipukohdat, ja löytää niihin ennalta jo ratkaisua. Ulkopuolelta ei voi tietää, kuinka paljon tämän tyyppistä työtä on jo tehty.”
Hitaassa etenemisessä Vanhasenkin silmään kuitenkin pistää se, että viime vaalikauden yhteistä oppositiotaivalta ei ilmeisesti ole hyödynnetty alustavan sovun löytämiseen.
”Nämä puolueet olivat RKP:ta lukuun ottamatta neljä vuotta oppositiossa. Suurin osa välikysymyksistä oli yhteisiä, ja talouden sopeuttamisen tarpeesta heillä on ollut ainakin mielikuvan tasolla sama käsitys”, Vanhanen listaa.
”Näyttää siltä, ettei tällaista syvempää keskustelua ole kuitenkaan ollut.”
Hitaan etenemisen tuoma riski hallituksenmuodostajapuolue kokoomukselle on siinä, jos hallitusta ei näillä neuvotteluilla synnykään.
Pitkälle menevät neuvottelut nakertavat kokoomuksen neuvotteluvaraa muihin puolueisiin nähden, jos prosessi joudutaankin aloittamaan alusta.
”Tällä logiikalla on helppo voidaan päätellä että kokoomukselle on hyvin selkeä tavoite, että tämän neljän puolueen hallituksen pitää onnistua”, Vanhanen kertoo.
Petteri Orpo (kok.) on hallituksenmuodostajana kuskin paikalla hallitusneuvotteluissa. ”Pääministerin paikkaa tavoitteleva puolue joutuu useimmiten olemaan oman politiikkansa osalta joustavampi kuin muut puolueet”, Vanhanen kertoo. Kuva: Carolina HusuNeuvotteluissa ei ole kyse vain hallituksen aikaansaamisesta, vaan myös siitä, että se pysyisi kasassa ja toimintakykyisenä koko vaalikauden.
”Se on kuitenkin aina hallituksenmuodostajalla selkeä tavoite, ja myös useimmilla mukaan lähtevillä puolueilla”, Vanhanen kertoo.
”On uskottavuuskysymys, että pidetään kiinni siitä mitä sovittiin ja koitetaan pitkäjänteisellä työllä saada tuloksia aikaiseksi. Varsinkin jos aluksi tehdään sellaisia päätöksiä, jotka ovat kansalaisten mielestä kielteisiä.”
”Odotus kuitenkin on, että ne palkitsevat neljässä vuodessa, kun päätösten positiiviset vaikutukset alkavat näkyä.”
Mediatietojen mukaan ennakolta pahimpiin kipukohtiin, kuten maahanmuuttoon ei ole vielä neuvotteluissa edes ehditty. Vanhasen mukaan kyse voi olla myös taktikoinnista.
”Se, että sovitaan helpommista asioista ensin on hyvin tyypillinen neuvottelutaktinen tapa toimia. Saattaa olla, että tälläkin kertaa on siitä kysymys.”
Kun iso osa asioista on jo sovittu, nousee kynnys jättäytyä ulos hallituksesta yksittäisten asioiden vuoksi hyvin korkealle.
Useimmissa hallitusneuvotteluissa jo alussa ratkaistaan talouden isoimmat kysymykset, hallituskauden tulot ja menot, Vanhanen kertoo.
”Ne ovat sitten raameina muille työryhmille. Ulkopuolellahan meillä ei ole tietoa siitä, miten on menetelty tällä kertaa. Olettaisin että talousraamit on kiinni, mutta ei sitä voi varmaksi tietää”
Myös hallitusohjelman muotoon ja pituuteen vaikuttaa merkittävästi se, miten yhteneväisiä puolueet ovat kannoissaan. Esimerkiksi Vanhanen nostaa vuosien 2003 ja 2007 neuvottelut.
”Vuonna 2003 keskusta palasi hallitusyhteistyöhön SDP:n kanssa pitkästä aikaa. Silloin molemmin puolin pöytää pidettiin tarpeellisena, että tulee täsmällinen ohjelma, jotta tiedetään mitä tehdään”, Vanhanen kertoo.
Hallitus toimi ja onnistuikin toteuttamaan ohjelmaansa Vanhasen arvion mukaan hyvin.
”Vuonna 2007 kun haettiin kokoomuksen kanssa yhteistyötä, niin ei ollut niin paljon ideologisia kysymyksiä käsiteltävänä. Silloin uskallettiin lykätä asioita hallituskauden aikana valmistelun kautta keskusteltavaksi”, Vanhanen kertoo.
”Luulen, että nyt tullaan näkemään hyvin yksityiskohtainen hallitusohjelma.”
Anna-Maja Henriksson (r.), Petteri Orpo (kok.), Riikka Purra (ps.) ja Sari Essayah (kd.) ovat neuvotelleet Säätytalolla kohta kolme viikkoa. Kuva: Fanni UusitaloSuhteellisen pitkään jatkuneet neuvottelut ja ilmeisen kiireetön tunnelma eivät Vanhasen mukaan välttämättä kerro siitä, että neuvottelut eivät etene.
”Yksi tavoite hallitusneuvotteluissa on se, että pystytään positiivisesti yllättämään kansalaiset ja media siitä, että hallitus on saatu aikaan paljon nopeammin kuin osattiin odottaa.”
Vaikka neuvotteluista järjestetyissä tiedotustilaisuudessa on kerrottu paljon olevan kesken, mistään erityisistä ongelmista ei ole viitteitä.
”Ei niissä mitään sellaista erityistä ole ollut, etteikö siellä takana voisi olla jo hyvinkin valmista”, Vanhanen arvioi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
