Joen kunnostushanke herätti maanomistajissa huolen pelloille tulvivasta vedestä

Junkarsborgin virta-alueella tehty kunnostushanke saattaa vaikuttaa Mustionjoen vedenpinnan korkeuteen. Vesistössä tehtiin korjaustoimenpiteitä lokakuun puolivälissä, jotta tilanne saataisiin normalisoitumaan. Kuva: Jarkko Sirkiä

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (Luvy) kunnosti Junkarsborgin virta-aluetta Raaseporin Mustiossa. Kunnostushankkeen tarkoituksena on lisätä jokihelmisimpukalle sopivaa elinympäristöä ja parantaa edellytyksiä lohikalojen luonnonkierron palauttamiselle.

Jokihelmisimpukka eli raakku tarvitsee lohikaloja lisääntyäkseen, kertoo Luvyn toiminnanjohtaja Jaana Pönni. Raakun elinkiertoon kuuluu toukkavaihe lohikalojen kiduksissa.

Lohikalojen vaellus estyi, kun Karjaanjoen vesistöön rakennettiin voimalaitoksia. Vaelluskannat taantuivat ja lopulta hiipuivat kokonaan pois.

Vaeltamisen mahdollistamiseksi on rakennettu kalateitä ja kunnostettu kalojen kutupaikkoja. Kutupaikoiksi sopivat sorapohjat ovat myös raakuille mieluisa elinympäristö.

Mustionjoen raakuista nuorimmat ovat 70-vuotiaita. Suomessa aiemmin yleinen laji on nykyään erittäin uhanalainen.

Joillekin lähialueen maanomistajille kunnostustyö tuli yllätyksenä. He eivät saaneet alkavasta hankkeesta tietoa etukäteen.

"Miten he ovat voineet saada sellaisen luvan ilman, että ottavat yhteyttä maanomistajiin", ihmettelee Anders Wikholm.

Kunnostustyö toi mukanaan muitakin murheita.

Syksyn sateiden seurauksena voimalaitokset joutuivat juoksuttamaan tavallista enemmän vettä. Se sai vedenpinnan nousemaan pellon reunaan asti. Wikholm on huolissaan, että kevättulvien myötä vesi pääsee tulvimaan pelloille.

Jaana Pönni ymmärtää maanomistajien harmin ja pahoittelee epäonnistumista tiedottamisessa. Ennen kunnostustyön aloittamista oltiin yhteydessä vain niihin maanomistajiin, joiden mailla työtä tehtiin.

"Kun saimme tiedon, että vedet nousevat pelloille, lähdimme selvittämään asiaa. Kunnostustyö oli suunniteltu toteutettavaksi ilman vaikutusta joen vedenpinnan korkeuteen", Pönni kertoo.

Luvy on Pönnin mukaan seurannut vedenpinnan korkeutta läpi koko kunnostushankkeen. On kuitenkin vaikea arvioida, johtuuko vedenpinnan nousu kunnostustoimenpiteistä vai sääolosuhteista. Ulkopuolisen asiantuntijan mukaan toimenpiteellä saattaa olla 5–10 senttimetrin vaikutus vedenkorkeuteen silloin, kun joessa on muutenkin suuri virtaama.

Lokakuun puolivälissä alueella tehtiin korjaustoimenpiteitä, jotta tilanne saataisiin normalisoitumaan.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n ympäristöasiantuntijan Heikki Holstin mukaan kunnostustöissä tärkeintä on heti alusta asti osallistuttaa ja kuulla maa- ja vesialueiden omistajien näkemykset toimenpiteistä.

Holsti kertoo, että vesitöillä on samanlainen omistusoikeussuhde kuin rantakiinteistöilläkin. Usein yhteisö, osakaskunta, omistaa vesialueen samaan tapaan kuin tienhoitokunnat omistavat teitä.

Tieto omistusoikeudesta löytyy maanmittauslaitokselta.

"Suostumus kunnostustyöhön pitää pyytää vain niiltä, joiden kiinteistön alueella toimitaan tai meinataan tehdä kunnostustoimia. Minä ajattelen, että tieto toimista kannattaa kuitenkin lähettää laajemmalle yhteisöille tai kiinteistölle kuin mitä se asia varsinaisesti koskee", Holsti toteaa. Siten tieto leviää yhteisössä helpommin.

"Maanomistajalta haetaan suostumus kunnostukselle ja viranomainen, kuten ely-keskus, antaa siihen luvan", Holsti korostaa.