Supikoira halutaan hävittää Lapista
Supikoiraa ei haluta pohjoismaiseen eläimistöön. Yhteispohjoismaisella hankkeella pyritään estämään sen vakinaistuminen Skandinaviassa.
Metsästystä tehostetaan erityisesti Suomen Lapissa, jonka kautta laji voi päästä leviämään muihin Pohjoismaihin.
”Lapin supikoirakanta on onneksi vasta murto-osan koko maan kannasta”, kertoo supikoirahankkeen kenttätyöntekijä Juha Mäkimartti.
”Lapin supikoirasaalis on muutama sata yksilöä vuodessa. Muualla Suomessa liikenne tappaa supikoiria huomattavan määrän, mutta Lapissa niin ei tapahdu.”
Tiheä supikoirakanta uhkaa paitsi luonnon monimuotoisuutta myös ihmisten terveyttä.
”Alkuperäinen luonto ja alkuperäiset Suomen luontoon kuuluvat eläimet, niin riistaeläimet kuin rauhoitetut ja uhanalaiset, ovat vaarassa tulla syrjäytetyksi kasvavan vieraspetokannan takia”, Mäkimartti kertoo.
Supikoirat levittävät myös sairauksia. Niitä ovat esimerkiksi myyräekinokokki, raivotauti ja kettukapi.
”Meillä täällä Lapissa on maailman suurin luonnonmarjojen keräilyalue, 9 miljoonaa hehtaaria, joka on vapaa kaikista näistä rasitteista. Ne ovat arkipäivää muualla maailmassa, myös Euroopassa.”
Erityisen haavoittuvia supikoiran saalistukselle ovat luodoilla pesivät linnut ja kosteikkolinnut. Niistä monet ovat uhanalaisia.
Supikoiraa metsästetään Lapissa nyt uusilla menetelmillä teknologiaa hyödyntäen. Niistä yksi on Juudas-menetelmä, jossa lähettimellä varustettu yksilö ”ilmiantaa” uusia supikoiria.
Harvan kannan alueilla yksittäisiä supikoiria varustetaan gps-lähettimillä, ja nämä johtavat metsästäjät kumppanin tai pentueen tuntumaan.
Menetelmässä käytetään hyväksi supikoiran tapaa elää pareittain. ”Se on tehokas, sillä erämaassa olevan yksittäisen supikoiran löytää parhaiten toinen supikoira”, Mäkimartti kuvailee.
”Juudas-eläimet antavat myös hyvää tietoa supikoirien liikkeistä ydintalvea lukuun ottamatta. Gsm-kentät alkavat olla Lapissakin kattavat, mikä helpottaa toimintaa.”
Suurin osa vuotuisesta supikoirasaaliista saadaan loukuilla. Loukutuksen merkitys supikoirakantaan on kuitenkin pienempi kuin saaliin määrästä voisi päätellä. Loukkuun menee helposti nuori supikoira, joka ei muutenkaan selviäisi ensimmäisestä talvestaan.
Haaskalta ammuttaessa kyttäyskoppi helpottaa metsästystä. Siellä metsästäjä on säältä suojassa ja supikoiran on vaikeampi havaita häntä.
Koiran avulla metsästys on tehokasta. Tarkoitukseen voidaan käyttää joko pysäyttävää koiraa tai luolakoiraa.
Pysäyttävä koira jäljittää supikoiran ja pitää sen haukkumalla aloillaan, kunnes isäntä ehtii paikalle. Suosittuja rotuja ovat saksanseisojat ja suomenajokoirat.
Luolakoirajahdissa käytetään pieniä koiria, kuten mäyräkoiria tai eri terrierirotuja. Luolakoirilla metsästetään maan alle lepäämään tai talviunille menneitä supikoiria.
Tyypillinen supikoiran lepopaikka on vanha ketun tai mäyrän pesä tai vanhan heinäladon alunen.
Koiran tehtävänä on etsiä maan alaisissa käytävissä piilotteleva supikoira. Tällä aikaa metsästäjät paikantavat tarkoitukseen tehdyllä tutkalla koiran paikan ja kaivavat maahan kuopan, josta koira nostetaan ylös ja supikoira ammutaan.
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
