Ministeriöiden tekemä pandemiasuunnittelu näkyy nyt – MMM on yksi parhaiten varautuneista

Koronaviruspandemia jyllää maailmanlaajuisesti. Kuva: Jukka Pasonen

Ministeriöiden erilaiset lähtökohdat varautua koronakriisin kaltaiseen vakavaan maailmanlaajuisesti leviävään sairauteen paljastuvat jo vuonna 2012, kun laadittiin kansallinen varautumissuunnitelma pandemiaan.

Kun kymmenen Suomen ministeriötä teki kukin oman varautumissuunnitelmansa, lopputulokset ovat laidasta laitaan. Osa ministeriöistä on tehnyt perusteellista työtä. Toiset olivat suurpiirteisiä ja pohtivat lähinnä sijaistuskäytäntöjä.

Suunnitelman ja luettelon toimenpiteistä pandemian varalta ovat tehneet ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö.

Esimerkiksi sisäasianministeriön osalta käytännössä puhutaan vain työaikajärjestelyistä tilanteessa, jossa 25–35 prosenttia henkilöstöstä voisi sairastua pandemian aikana, muille viranomaisille annettavasta virka-avusta sekä viestinnän tehostamisesta.

Myös esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön varautumissuunnitelma on suurpiirteinen ja suppeahko. Varautumissuunnitelman on tehnyt ministeriöiden ohella myös valtioneuvoston kanslia.

Sosiaali- ja terveysministeriölle ei ole laadittuna omaa erillistä varautumissuunnitelmaa.

Ministeriöstä kerrotaan, että kansallista varautumista pandemiaan ohjaa tartuntatautilaki, joka tuli voimaan 1.3.2017.

Yhden kattavimmista varautumissuunnitelmista on valmistellut Maa- ja metsätalousministeriö, jonka suunnitelmasta näkee sen työstämiseen osallistuneen eri alojen ammattilaisten.

MMM:n suunnitelmassa todetaan, että ministeriön on kriisitilanteessa elintärkeää turvata eläintautien torjunta, elintarvikehuollon alkutuotanto, vesihuolto, elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus sekä patoturvallisuus ja tulvariskien hallinta.

"Valmiuden kannalta kriittisiä ylläpidettäviä osatekijöitä ovat eläinlääkäreiden päivystysjärjestelmä kaikilla hallinnon tasoilla, erityisesti eläintautien torjuntaan koulutettujen valmiuseläinlääkärien harjoitukset ja varustus sekä Eviran diagnostiset valmiudet ja päivystys", varautumissuunnitelmassa todetaan.

Tautitilanteessa kriittiseksi tekijäksi muodostuvat henkilöresurssit virkaeläinlääkärijärjestelmän eri tasoilla. MMM:n varautumissuunnitelmassa pureudutaan usean kappaleen mittaisesti lintuinfluenssan torjumiskeinoihin.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan maa- ja metsätalousministeriön varautuminen pandemiaan on ollut hyvällä tasolla.

"Ministeriössä on tehtynä valmiussuunnitelmat ja erilaiset häiriötilojen kartoitukset monenlaisten uhkien varalle. Mielestäni ne ovat hyvin ajan tasalla", Leppä toteaa.

Varautumisen ja huoltovarmuuden merkitys korostuu elintarvikesektorissa.

"Meille nämä ovat tuttuja asioita, sillä elintarviketuotannon sujuvuus ja turvallisuus on kyettävä varmistamaan kaikissa tilanteissa. Yllättäviinkin asioihin on aina varauduttava", Leppä pohtii.

Ministeri muistuttaa, että MMM:n vastuulla on myös puhtaasta käyttövedestä huolehtiminen.

Pahimpana elintarvikesektorin pullonkaulana pandemian oloissa Leppä pitää maatalouden kausityövoiman saatavuutta.

"Kun valtioiden rajat ovat kiinni, muuttuu kuvio haastavaksi. Tämä on ollut todellinen ongelma monilla tiloilla."

Lepän mielestä ministeriön varautumissuunnitelma olisi syytä päivittää, kun koronaviruskriisi aikanaan väistyy.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä, ulkoministeriöllä ja oikeusministeriöllä on melko kattava varautumissuunnitelma pandemiaan.

TEM:in suunnitelmassa korostuu työvoiman saatavuuden turvaaminen, jolla tuetaan huoltovarmuutta.

"Huoltovarmuustavoitteet käsittävät väestön toimeentulon, välttämättömän talouden jatkuvuuden, maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten ja infrastruktuurin toiminnan turvaamisen", varautumissuunnitelmassa todetaan.

Pandemiatilanteessa terveydenhuollon lisähenkilöstön saaminen on STM:n vastuulla.

TEM tukee eri hallinnonaloja työvoiman hankinnassa ja ohjaamisessa niiden strategisten tehtävien ja erityistilanteiden hoitamiseksi.

Ulkoministeriön varautumissuunnitelmassa haavoittuvimmaksi osaksi arvioidaan ulkomaanedustustot.

Pandemian hallinnassa painotetaan kansainvälistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, erityisesti muiden Pohjoismaiden ja EU:n kanssa. Evakuointisuunnitelmat mainitaan.

"Tautitilannetta seurataan ja matkustustiedotteita päivitetään ja koordinoidaan yhdessä EU-maiden kanssa WHO:n linjausten mukaisesti", ulkoministeriön varautumissuunnitelmaan on kirjattu.

Oikeusministeriön varautumissuunnitelmassa todetaan, että taudin leviämisen estämiseksi toteutettavat kansalliset toimet saattavat olla periaatteessa ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

"EU-sääntely ei kuitenkaan oikeusministeriön mukaan estä toimenpiteitä, jotka ovat perusteltuja muun muassa ihmisten terveyden ja elämän suojelemiseksi."

Suunnitelmassa mainitaan mahdollisuus valmiuslain aktivoimisesta.

"Valmiuslailla suojataan poikkeusoloilla väestöä, turvataan väestön toimeentuloa ja maan talouselämää, ylläpidetään oikeusjärjestystä, perus- ja ihmisoikeuksia sekä turvataan valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys", kirjaus kuuluu.

Oikeusministeriössä myös arvioidaan, että häiriötilanne hidastaa tuomioistuimen toimintaa ja syyttäjien työtä.

Suurimpia ongelmia pandemian arvioidaan aiheuttavan vankeinhoidon laitoksissa.