Perinneruoka jauhetaan unholaan
Entisajan keittotaitoon kuuluinaudanruhon osien tuntemusja monipuolinen käyttöruuanvalmistuksessa. Kuva: Viestilehtien arkistonoilla, ettei yksittäinen toimija pysty sitä muuttamaan.”
Naudan jauhelihan suosio näkyy ruokakaupan tiskillä.
S-ryhmän ruokakaupat myivät viime vuonna naudanlihasta peräti 80 prosenttia jauhelihana, kun mittarina ovat myydyt kilot.
Naudan paistijauheliha on S-ryhmän kaupoissa jo miltei yhtä suosittua kuin sika-nauta. Paistijauhelihaa myytiin viime vuonna yli tuplamäärä tavalliseen naudan jauhelihaan verrattuna.
Naudanlihaa myydäänkin selvästi enemmän jauhelihana kuin sianlihaa, valikoimajohtaja Ilkka Alarotu kertoo. Possua käytetään ruuanvalmistuksessa edelleen monipuolisemmin kuin nautaa.
S-ryhmän markkinaosuus kasvoi viime vuonna 45,2 prosenttiin Suomen päivittäistavarakaupasta.
Naudan jauhelihan menekkiä vauhditti merkittävästi kuluttajapakatun jauhelihan tulo kauppaan, HK Ruokatalon kaupallinen johtaja Markus Gotthardt arvioi.
Lihamyllyt eivät silti ole kaupan takahuoneista kokonaan kadonneet. Hyvä laatu houkuttelee asiakkaita, osastopäällikkö Kåge Forsbäck Helsingin Kampin K-Supermarketista sanoo.
Forsbäck leikkaa aamupäivällä lihamyllyyn Atrian kalvotonta ulkopaistia. Osin käsityönä valmistuva tuote käy kaupaksi päivän myyntiajalla, vaikka kilohinta pomppaa useita euroja yli keskihinnan.
Ravintolat ostavat muutakin kuin määräpainoisia pihvejä.
”Viimeaikainen ruokatrendi on tuonut jonkin verran ravintoloihin takaisin perinteisiä herkkuja”, Perälä kertoo. Tarjolla on esimerkiksi ylikypsäksi haudutettua rintaa ja naudan ribsejä.
Kaupoista luullinen liha katosi Perälän mukaan hullun lehmän taudin vanavedessä.
Ruotsissa ei ole menty naudanlihan jauhamisessa yhtä pitkälle kuin Suomessa, Gotthardt HK Ruokatalosta kertoo. Lihaa leikataan eri tavoin kuin Suomessa ja sitä osataan myös hauduttaa kodeissa perinteiseen tapaan.
Kuluttajien toiveita kuunnellaan Gotthardtin mukaan Suomessakin. Esimerkiksi maksa ja kieli on tuotu takaisin myyntiin.
TARJA HALLA
Jauheliha on vallannut kaupan naudanlihatiskit melkein huomaamatta. Kulutuksen kasvua ei julkisuudessa ole seurattu eikä tarjonnan kaventumisesta pidetty meteliä.
”Jauheliha on ansainnut paikkansa suomalaisessa ruokapöydässä”, johtaja Matti Perälä Atrialta sanoo. Aina murea jauheliha sopii Perälän mukaan arkeen ja juhlaan, myös moniin eksoottisiin ruokalajeihin.
Vahvoissa nautamaissa jauhelihan käyttö on vähäisempää kuin meillä. ”En näe jauhelihan suosiota mitenkään ongelmana. Se sopii suomalaiseen ruokakulttuuriin.”
Kotikokki löytää pienestäkin lähimarketista tavallista jauhelihaa, paistijauhelihaa ja sika-nautaa niin lihatalojen kuin kaupankin tuotemerkeillä.
Vanhan ajan lihakeitto jää lähikaupan eväillä keittämättä. Luullista keittolihaa on varminta etsiä kauppahallista, jos sellainen sattuu sijaitsemaan lähellä kotia.
Teollisesti pakattu jauheliha lähtee kaupan tukkuun teurastamolta. Lähes 60 prosenttia sekä Atrian että HK Ruokatalon naudanlihasta päätyy nykyään jauhelihaksi.
Tavalliseen jauhelihaan jauhetaan Perälän mukaan lähinnä ruhon etupään lihaksia, kuten lapaa, etuselkää, rintaa ja kuvetta.
Paistijauhelihan koostumus yllättää kuluttajan, joka kuvittelee ostavansa paistista jauhettua lihaa. Perälä ei kuitenkaan kerro tarkkaan paistin osuutta.
”Kyse on tuotteiden reseptiikasta, emmekä mielellämme julkista sellaista tietoa. Paistijauheliha sisältää yleisesti paistin osia ja osittain naudan etuneljänneksen isoja lihaksia.”
Snellmanin Lihanjalostus Oy on avoimempi.
”Käytämme paistijauhelihaan osia naudan lavasta ja etuselästä sekä paisteja. Paistin osuus on 5–30 prosenttia raaka-aine- ja markkinatilanteesta riippuen”, myynti- ja markkinointijohtaja Peter Fagerholm kertoo.
Fagerholmin mielestä paistijauheliha ei kuvaa tuotetta oikein. Keskustelua asiasta on käyty talon sisällä.
”Toisaalta se on niin iso käsite markki
Isoäitien keitto-
taitoja vaalitaan enemmän muistoissa kuin hellan äärellä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
