Halpa vilja voi tulla vielä kalliiksi

Maailma saanee tänä vuonna nauttia maatalouden huippusadosta. Vilja- ja öljykasveille ennustetaan jopa historian toiseksi suurinta kokonaissatoa.

Kansainvälisen viljaneuvoston mukaan sato kattaa täpärästi maailman kulutuksen ja sitä jää hieman varastoonkin (MT 13.8.).

Tilanne on siis poikkeuksellisen hyvä. Lähtökohta esimerkiksi nälänhätien torjuntaan on parempi kuin vuosiin, mikäli maailman ruokavaroja kyetään ohjaamaan tarvitseville.

Sato-odotukset ovat pudottaneet viljanhintaa rajusti. Hinta-ale kurittaa viljelijöitä, mutta tekee ruuan hankkimisen maailman köyhimmille helpommaksi.

Maailmanmarkkinat eivät kuitenkaan mitenkään takaa, että ruokaa riittäisi kaikille. Viljasta ja sen markkinajohdannaisista on 2000-luvulla tullut spekulanttien suosikkikohde.

Jyrkät hintavaihtelut tekevät markkinat kiinnostaviksi, koska ne riskien ohella voivat tarjota nopeita voittoja. Toisaalta sijoittajien kiinnostus myös lisää markkinoiden heiluntaa. Viljasadosta käydään maailmalla kauppaa erilaisilla johdannaisilla ennen kuin jyvääkään sadosta on korjattu.

Tänä syksynä viljan ostohinnat ovat sato-odotuksista johtuen painuneet poikkeuksellisen alas. Esimerkiksi Suomessa viljasta ei ole maksettu näin heikosti neljään vuoteen.

Hinta ei ainoastaan määrittele sadon ja varastojen arvoa, vaan sillä on myös suora vaikutus tulevaan tuotantoon.

Viljan hintapiikit ovat yleensä kasvattaneet kylvöalaa tuntuvasti ja samalla laukaisseet tuotantopanosten hintojen nopean nousun. Matalaa hintatasoa seuraa puolestaan tuottajien siirtyminen muihin viljelykasveihin tai kesannointiin.

Riittävän tuotannon takaava kohtuullisen vakaa hintataso olisi paras vaihtoehto sekä ruuan tuottajille että kuluttajille. Nykymaailmassa tähän vaihtoehtoon tuskin on paluuta.

Myös muun ruuan hintaa ohjaavan viljan halpuus ei ole kuluttajillekaan juhlan aihe. Halpa vilja tulee kalliiksi viimeistään sitten, kun siitä tulee pula.

Synkimmän laskun ruokapulasta maksavat aina maailman nälkäiset.

Euroopan – ehkä myös maailman – ruokamarkkinoihin vaikuttaa nyt myös ylimääräinen riskitekijä. Ukrainan kriisin kärjistyminen on herättänyt taas mielenkiinnon huoltovarmuuteen.

Pitkä ja vakaa rauhan aika sekä keskinäisten kauppasuhteiden kehittyminen ovat houkutelleet monet maat lipsumaan kriisivalmiudestaan. On luotettu, että kyllähän tavaraa saa maailmalta aina ostamalla.

Venäjän ja länsimaiden suhteiden kiristyminen on tehnyt säröjä tähän luottamukseen. Esimerkiksi häiriöt Venäjän öljy- ja kaasutoimituksissa olisivat monelle Euroopan maalle iso ongelma.

Ulkomaankaupan häiriöiden pelossa keskeisten tarvikkeiden varmuusvarastot käydään tarkasti läpi. Tarpeen mukaan varastoja täydennetään.

Yksi keskeinen huoltovarmuustekijä ovat ruokavarastot. Niiden täydentäminen näkyisi nopeasti myös markkinoilla.

Viime viikolla huoltovarmuuskysymykset nousivat keskusteluun myös Suomessa. Yle uutisoi perjantaina, kuinka Huoltovarmuuskeskus seuraa tiiviisti Ukrainan kriisin etenemistä. Sen seuraukset Suomeen voivat olla arvaamattomia.

Suomi ehti jo viime vuonna päättää muun muassa viljan ja maakaasun varmuusvarastojen pienentämisestä. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen toivoi Ylen haastattelussa, ettei varastojen purkamisessa pidettäisi nyt kiirettä.

Viime kuukaudet ovat opettaneet, kuinka hauras vakaaksi uskottu kansainvälinen talousjärjestelmä voi olla. Kriiseihin on syytä varautua hyvinä aikoina.

Avaa artikkelin PDF