Sodan muistot näkyvät yhä Salomonsaarilla
Honiara,
Salomonsaaret
Tyynenmeren sota päättyi 70 vuotta sitten, 15.8.1945. Silti sodan merkkejä näkyy Salomonsaarilla yhä.
Kookos- ja kaakaoviljelysten työntekijät ovat tarkkaavaisia.Puihin ripustetut kyltin kertovat, että japanilaiset etsivät taisteluissa kaatuneiden sotilaiden jäännöksiä edelleen. Uponneiden laivojen komentosillat pilkottavat vedestä.
Salomonsaarten pääkaupungin Honiaran läntinen puoli on osittain rakennettu sotaromun päälle.
Honiara sijaitsee Guadalcanalin saarella.
Hendersonin lentokentän laidalla näkee toisen maailmansodan aikaista sotamateriaalia. Kentän laidalla lämpötila on 38 astetta varjossa, ilman kosteus on 70 prosenttia.
Täällä menehtyi Guadalcanalin taistelun aikana arviolta 30 000 japanilaista ja 7 000 amerikkalaista sotilasta.
Noin 3 000 japanilaista pioneeria rakensi kesällä 1942 kiitoradan. Liittoutuneet valtasivat valmiin kentän.
Kiitoradalle annettiin nimeksi Henderson field, Midwayn taistelussa kuolleen majuri Lofton R. Hendersonin kunniaksi. Kiitoradasta tuli nopeasti koko toisen maailmansodan kuuluisimpia.
Kymmenkunta vuotta sitten kenttä peruskorjattiin japanilaisten rahoituksen turvin ja nimettiin Honiaran kansainväliseksi lentokentäksi.
Perjantaina 7. elokuuta kentän pääterminaalin lähelle pystytettiin Rauhan kellon torni.
Japanin ja Salomonsaarten ystävyysyhdistyksen rahoittama kello viestittää rauhan tärkeydestä ja vaalii kaikkien saarella kaatuneiden muistoa.
Viimeiset yhdysvaltalaiset joukot lähtivät saarelta vuonna 1950. Pioneerit kaivoivat maahan suuren osan saarelta kerätystä sotamateriaalista.
Guadalcanalin pohjoisrannikolle upposi lentokentästä käydyn taistelun aikana 48 sotalaivaa.
Muutamia uponneiden laivojen ruostuneita runkoja on edelleen näkyvissä.
Suurin osa sodan muistoista on kuitenkin syvällä meren pohjassa.
Seinissä ja suurten puiden rungoilla on suuria, japanilaisten asettamia julisteita.
Niissä pyydetään kyläläisiä ilmoittamaan, mikäli he löytävät kaatuneiden sotilaiden luita.
Sodan jälkeen Guadalcanalin asukkaat ovat kohdanneet maanjäristyksiä ja tsunameja.
Vuonna 1999 saarella puhkesi sisällissota saaren alkuperäisväestön muodostaman Guadalcanalin vallankumousarmeijan ja Malaitan saarelaisten Egle Forcen välillä.
Guadalcanalin asukkaat syyttivät Malaitan saarelaisten rohmuavan parhaat työpaikat ja maat. Tyynenmeren valtioiden poliisijoukot (RAMSI) saapuivat saarelle ja onnistuivat palauttamaan järjestyksen. Väkivallan ajasta saarelaiset käyttävät nimeä Tension.
”Tilanne on edelleen jännittynyt. Malaitan saarelta kotoisin oleva henkilö ei voi mennä joka paikkaan Guadalcanalissa”, kertoo sekä Guadalcanalissa että Malaitassa talon omistava Bernhard Bakotee.
RAMSI riisui molemmat osapuolet aseista, mutta kaikkia aseita on mahdotonta saada takaisin.
”Saarella on käynnissä hyvin laajamittainen sovinto-ohjelma. Luotamme siihen, että ihmiset voivat sopia kaikki menneet kaunat”, sanoo Bakotee.
Muutama vuosi sitten osa Guadalcanalin asukkaista menetti omaisuutensa Charity Funds -pyramidirahaston kaaduttua.
Ihmiset odottavat edelleen menetettyjen rahojen saamista takaisin tavalla tai toisella.
Eero Ketola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
