YK:n luontokokous poiki Suomellekin uutta raportoitavaa, kuten kasvinsuojeluaineet ja alkuperäiskansojen maaoikeudet

YK:n luontokokoukseen Roomassa osallistuneen Sari Multalan mukaan valtioiden on tunnistettava ja lakkautettava ympäristölle haitallisia tukia.  Kuva: Jaana Kankaanpää

YK:n luontokokouksessa Roomassa päästiin sopuun rahoituksen kehittämisestä sekä maiden luontotyön seurannasta ja arvioinnista.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) iloitsee, että yhteinen sävel luontokadon pysäyttämiseksi löytyi vaikeasta maailmanpoliittisesta tilanteesta huolimatta. Tilanne on muun muassa vähentänyt kehitysyhteistyöhön ohjattavia varoja niin Suomessa kuin muuallakin.

Selvää on, että kehittyneet maat joutuvat rahoittamaan kehittyvien maiden ponnisteluja luonnon monimuotoisuuden eteen. Multala kuitenkin painottaa, että mukaan tarvitaan yritysten ja investointipankkien varoja, jotta rahoitusta saadaan tuntuvasti lisättyä.

Yöllä päättyneessä Rooman kokouksessa päätettiin, että nykyinen luontokadon ehkäisyn rahoitusjärjestelmä arvioidaan ja sen tehokkuutta parannetaan. Luontorahoitukselle kehitetään pysyvä järjestelmä vuoden 2030 jälkeen. Tällä hetkellä toiminnassa on Maailman ympäristörahasto (GEF), joka on korvamerkinnyt vuoteen 2026 ulottuvalla rahoituskaudellaan ennätyssumman luonnon monimuotoisuutta tukeviin toimiin.

Luontosopimuksen jäsenmaat sitoutuivat seuraamaan ja raportoimaan luonnon monimuotoisuutta yhteensä 49 pääindikaattorin avulla. Lisäksi käytössä on vapaaehtoisia indikaattoreita. Uusimpia niistä ovat saasteita, maaoikeuksia ja ekologista jalanjälkeä koskevat indikaattorit.

Suomen osalta se tarkoittaa työtä alkuperäiskansojen maanomistusoikeuksien eteen sekä esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden käyttömäärien seurantaa. Niitä tosin käytetään Suomessa verrattain vähän.

Pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä selventää, että Suomi on tehnyt luonnon monimuotoisuuden seurantaraportteja jo kuusi kappaletta. Olemme maailman kärkikastia luontokadon seurannassa.

Valtaosa indikaattoreista ja tavoitteista kulkee käsi kädessä EU:n tavoitteiden kanssa. Keskeisiä keinoja luontokadon pysäyttämiseksi ovat suojelun lisääminen ja luontotyyppien ennallistaminen. Ministeri Multalan mukaan olemme edenneet hyvin tiukan suojelun toteutuksessa, mutta muita keinoja on vielä mietittävä, jotta täytämme vaatimuksen suojella maa- ja merialueista 30 prosenttia eriasteisesti.

Suomen pitäisi myös pikimmiten laatia kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia, joka jäi edellisellä hallituskaudella kesken.

Kaikkien sopimusmaiden tulee luovuttaa seuraava raporttinsa helmikuussa 2026. Niiden pohjalta YK:n luontokokouksissa vuosina 2026 sekä 2030 arvioidaan, miten luontokadon pysäyttäminen edistyy.

Seuraava YK:n luontokokous järjestetään syksyllä 2026 Armeniassa.

Juttua korjattu klo 13.39: Suomi on tehnyt kuusi (ei seitsemän) seurantaraporttia.