Sutjakasti lentokentältä Helsingin keskustaan
Kehärataa tarvitaan, sillä viime vuonna Uudellemaalle tuli lisää kaikkiaan 19 000 henkeä, ja valtaosa asettautui nimenomaan pääkaupunkiseudulle. Helsingin tienoon asukasluvun ennustetaan kasvavan lähivuosikymmenien aikana yli 400 000 hengellä. ville-petteri määttä Kuva: Viestilehtien arkistoSatojen miljoonien eurojen kehärata yhdistää Helsinki-Vantaan lentokentän sekä junien kaukoliikenteen. Siten se hyödyttää muutakin Suomea kuin pääkaupunkiseutua.
Heinäkuusta lähtien Tikkurilan juna-asemalta pääsee kehärataa pitkin lentokentälle kahdeksassa minuutissa ja kentältä keskustaan puolessa tunnissa.
Päivällä vuoroväli on kymmenen minuuttia molempiin suuntiin, mutta sitä voidaan tarpeen mukaan vielä tihentää. Yöllä on liikenteessä taukoa.
Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen sanoo, ettei pidä kehärataa pohjoisemman Suomen vinkkelistä mitenkään huonona hankkeena.
”Kajaanista lentävistä aika moni käy Helsingin keskustassa, joten sikäli kehärata on logistisesti loistojuttu.”
Pentti Malinen sanoo lentoliikenteen olevan Kainuulle välttämätön, koska rataverkon osalta ongelmia riittää. Itäradan kehittäminen on jäänyt Malisen mukaan länsiradan varjoon. Vaikka Oulu on kilometreissä kauempana, sinne pääsee Helsingistä junalla nopeammin kuin Kajaaniin, jonne jyskytetään kuudesta kahdeksaan tuntia.
”Jos itäyhteys saataisiin samalle tasolle kuin länsirata, ajasta lähtisi tunti tai parikin pois.”
Malinen kertoo, että tätä nykyä monet kainuulaiset liikemiehet käyttävät etelänreissuillaan omaa autoa, sillä lentoliputkin ovat kalliita. Autolla matkaan kuluu liikoja pysähtelemättä vajaat seitsemän tuntia.
”Iso toive on, että itäradan kehittämiseen käytäisiin mahdollisimman nopeasti käsiksi. Jos täältä pääsisi junallakin hyvin etelään ja sitä kautta Helsinki-Vantaalle, koko radan käyttöarvo paranisi huomattavasti.”
Pentti Malinen toivoo itäradalta sutjakoita vaihtoyhteyksiä myös Moskovan ja Pietarin juniin. Rajan takana kun on monia Kainuun matkailusta kiinnostuneita venäläisiä, jotka hyppäisivät mieluummin junaan kuin ajaisivat autolla Kajaanin korkeuksille saakka.
Ylijohtaja Kari Ruohonen Liikennevirastosta kertoo kehäradan hinnan olevan 780 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on vajaat 70 prosenttia ja Vantaan kaupungin päälle 30 prosenttia.
EU-tukea hanke on saanut suunnitteluvaihe mukaan lukien noin 45 miljoonaa euroa.
Ruohosen mukaan muualta Suomesta matkaaville kehärata on aiempaa paljon parempi ja nopeampi tapa suunnata Helsinki-Vantaalle.
”Lentokentälle asti pääsee samalla junalipulla, eli erillistä lippua ei tarvitse ostaa.”
Uusi kehärata auttaa myös virolaisia ja venäläisiä, jotka tulevat ensin Suomeen laivalla tai junalla ja jatkavat Helsinki-Vantaan kautta maailmalle.
Pääkaupunkiseudulla kehärata helpottaa liikkumista hankalien ja aikaa vievien poikittaisyhteyksien osalta. Sen avulla yhdistyvät nyt paremmin Vantaan itäiset ja läntiset osat.
Tarvetta radalle on tulevaisuudessa yhä enemmän, sillä Etelä-Suomi ja isot kaupungit imevät väkeä muualta Suomesta.
Helsingin seudulla on tätä nykyä asukkaita lähes 1,4 miljoonaa. Asukasluvun ennustetaan kasvavan 40 000 hengellä vielä tämän vuosikymmenen aikana ja yli 400 000:lla lähivuosikymmenien mittaan.
Kehäradan asemien vaikutusalueelle arvioidaan asettuvan kaikkiaan parisataatuhatta asukasta ja saman verran työpaikkoja.
Liikennöinti kehäradalla alkaa heinäkuun ensimmäinen päivä. Lentokentän juna-asema otetaan käyttöön 10. heinäkuuta mennessä, ja suora sisäänkäynti terminaaliin avautuu myöhemmin syksyllä.
Lentokentän aseman käyttöönottoon asti Aviapoliksen juna-aseman ja lentokentän terminaalien välillä on maksuton bussikuljetus.
Riitta Ryynänen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
