Lukijalta: EU-rahoitus on Itä- ja Pohjois-Suomelle elintärkeää
Suomen EU-edustajien tulee varmistaa, että EU:n harvaan asutuille alueille maksettava tuki jatkuu sitä saavissa seitsemässä Suomen maakunnassa, kirjoittaa Satu Taavitsainen.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kanssa saivat vastikään Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) rahoitusta, jolla koulutetaan 25 sosiaalityöntekijää syksystä 2024 alkaen vastaamaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijäpulaan. Kuvituskuva. Kuva: Saara LaviEU:n tulee tukea alueita, joissa väestö vähenee. EU:n tuen jatkuvuus on entistä tärkeämpää nyt, kun Itä- ja Pohjois-Suomi kamppailevat väestökadon, ikääntyvän väestön ja taloudellisen aktiviteetin laskun kanssa.
Suomen EU-liittymissopimuksessa Itä- ja Pohjois-Suomelle on kirjattu erityisasema, joka perustuu harvaan asutukseen, pitkiin etäisyyksiin ja kylmän ilmaston aiheuttamaan pysyvään kilpailukykyhaittaan. Harvaan asuttujen alueiden korkeampaa NSPA-tukea (Northern Sparsely Populated Areas special support) saavat Suomessa seitsemän maakuntaa eli Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi.
Korkeamman tuen avulla voidaan auttaa harvaan asuttuja alueita kehittymään ja pysymään mukana muun Suomen tahdissa. Suomen EU-edustajien tulee varmistaa, että tämä tärkeä tuki jatkuu. Se muodostaa yli puolet kaikesta EU-rahoituksesta, jonka Suomi saa.
EU:n rahoitus on olennaisen tärkeää harvaan asuttujen alueiden kehityksen tukemisessa. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto yhdessä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kanssa saivat vastikään Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) rahoitusta, jolla koulutetaan 25 sosiaalityöntekijää syksystä 2024 alkaen vastaamaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijäpulaan. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka EU-tuilla voidaan auttaa vastaamaan harvaan asuttujen alueiden konkreettisiin haasteisiin.
On välttämätöntä, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityistarpeet huomioidaan jatkossakin. Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaisuus on koko Suomen etu. Erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan jälkiseuraukset vaativat EU:lta lisää tukea, joka huomioi Itä- ja Pohjois-Suomen kilpailukyvyn ja elinkeinojen haasteet.
Satu Taavitsainen
Etelä-Savon alue- ja maakuntavaltuutettu (Liike Nyt)
Mikkeli
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
