Miksi kotimainen liha on kalliimpaa? Yksi syy voi löytyä teurastamolta – "Maksu on selvästi EU:n korkein"

Lihantarkastusmaksut kuormittavat erityisesti pieniä ja keskisuuria teurastamoita. Kuva: Kari Salonen

Suomen perimät lihantarkastusmaksut nostavat lihakilon hintaa kaupassa jopa kymmenen prosenttia, arvostelee lihateollisuuden etujärjestö.

”Kysymys on merkittävästä kustannuksesta. Maksu on Suomessa selvästi EU:n korkein, ja osa jäsenmaista ei peri sitä lainkaan. Mikään EU-sääntö ei pakota sen perimiseen”, sanoo Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela.

Lihantarkastusmaksujen poistamista vaati hiljattain kokoomuksen maaseutuvaltuuskunta.

Hannukselan mielestä vaatimus on kilpailun ja avoimien markkinoiden vuoksi perusteltu.

”Rajat ovat auki, lihaa viedään ja tuodaan vapaasti. Ratkaisun ostetusta ruuasta tekee kuluttaja Kuhmon tai Kiteen S- tai K-marketissa, mutta kotimaisen tuotteen hinnassa on mukana omatekoinen maksu. Tilanne on sietämätön.”

Hannukselan mukaan tilanne on pahin pienissä ja keskisuurissa teurastamoissa, joissa tarkastusmaksu tuo jopa 6–7 prosenttia lisää lihan hintaan. Kun kauppa laittaa päälle omat katteensa, ollaan helposti kymmenessä prosentissa.

Teurastamoille aihe on arka, koska ne ovat riippuvaisia Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran palkkalistoilla olevan eläinlääkärin päätöksistä.

Eräs teurastamo kertoo nimettömänä maksavansa Eviralle kiinteää valvontamaksua eläinlääkärin erilaisine ylityö- ja muine lisineen noin neljännesmiljoona euroa vuodessa eli 5,4 prosenttia liikevaihdosta.

”Lihantarkastuskäytännön tulisi olla selkeä ja tasapuolinen. Nyt maksuissa on liikaa ongelmia”, Hannuksela sanoo. Evirakaan ei voi oikein mitään maksujen perimiselle, sillä niiden suuruus perustuu lakiin, hän huomauttaa.

Eräs teurastamo toivoo Suomeen esimerkiksi Itävallan kaltaista järjestelmää, jossa maksut perustuvat teurastettuihin kiloihin tai eläinten lukumääriin, eivät eläinlääkärin palkkaan.

MT kysyi Elintarviketeollisuusliitolta muiden maiden maksukäytäntöjä, mutta niistä ei löytynyt maakohtaista tietoa. Suomi kuuluu kuitenkin kärkijoukkoon maksuosuuksien perimisessä yrityksiltä.

Vuonna 2015 Atria maksoi reilu 2 euroa tarkastusmaksua sikaa kohden, kun Ruotsissa sianruhon tarkastushinta oli 1,3 euroa (MT 16.2.2015).

Pienen teurastamon maksu on tietty aika eläinlääkärin työajasta, ja se pitää maksaa, vaikka teurastuksia ja tarkastuksia ei vähään aikaan tehtäisi lainkaan.

Myös Vainion teurastamolla Orimattilassa lihatarkastus maksetaan, oli teuraita enemmän tai vähemmän.

”Koen, että lihantarkastuksen hinnoittelun tulisi olla kiloperusteista. Nyt jos teemme toisena päivänä 15 ja toisena 30 nautaa, on vaikea hinnoitella tuotteet sillä toisena päivänä lihantarkastus on ollut puolta kalliimpaa”, sanoo Vainion Teurastamo Oy:n toimitusjohtaja Miikka Depner.

Tarkastusmaksun poistamisesta hyötyisivät Hannukselan mukaan eniten noin 60 pienempää teurastamoa.

”Jos ne pärjäisivät paremmin, myös kotimainen liha ja lihantuottaja pärjäisivät. Teurastamoissa olisi enemmän valinnanvaraa”, Hannuksela järkeilee. Myös suoraan kuluttajarenkaisiin tai ravintoloille eläimiä rahtityönä teurastuttavat ja leikkauttavat maatilat voittaisivat.

Hannuksela edustaa 28 lihateollisuuden perhe- ja pk­yritystä.

”Meidän jäsenmäärämme on kasvanut, eikä se johdu siitä, että olisimme niin ihania, vaan siitä, että on hätä. Edunvalvonnalle on sydäntäraastava tarve. Meidän liittomme tehtävä on puolustaa Suomessa tehtyä työtä. Sen kannalta on tärkeää, että myös alkutuotanto on vahvaa.”