Teollistunut ja yhteisöllinen Luoma-aho palkittiin valtakunnallisena Vuoden kylänä – 350 asukkaan kylässä on 450 teollista työpaikkaa

Luoma-ahon kyläyhdistyksen sihteeri Soili Mäki ja puheenjohtaja Sirkka Rajala esittelevät banderollia, jollainen tervehtii kylätiellä kulkijoita sunnuntaista lähtien. Kylätalon rakentaminen käynnistyi viime viikolla perustuskaivantojen teolla. Kuva: Johannes Tervo

Valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi on valittu Luoma-aho, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Alajärvellä.

"Luoma-aholaiset ovat luoneet kylästään perheystävällisen, yritysmyönteisen asuinpaikan, joka seuraa aikaansa ja kehittyy", sanoo Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne. Hän toimi valintaraadin vetäjänä. Valinta julkistettiin lauantai-iltana Kauhavalla Lokaali-kylätapahtumassa.

"Halusimme palkita Luoma-ahon esimerkkinä, joka osoittaa paikallisyhteisöjen elinvoiman ja roolin koko maamme tulevaisuuden tekijöinä", Rinne sanoo.

Valintaraatiin teki vaikutuksen myös Luoma-aholle rakenteilla oleva kylätalo. "Hanke kertoo kylän jatkuvasta kehittämisestä."

Luoma-ahon kylän tunnuslause alkaa sanoilla "Meillä on", näyttävät Marjo Vistiaho ja Sirkka Rajala. Kylän slogan jatkuu: "Ja mitä ei oo sitä ei tarvita.” Yritysmyönteisessä kylässä on myös oma leipomo ja kyläkauppa kahvioineen. Kuva: Johannes Tervo

Sirkka Rajala on Luoma-ahon kyläyhdistyksen puheenjohtaja.

”Kylmät väreet menee. Vaikea kuvata, kuinka hienolta tuntuu”, Rajala sanoo Vuoden kylä -kilpailun voitosta.

Päällimmäisenä ajatuksena puheenjohtajalla on suuri kunnioitus kyläläisiä kohtaan.

”Tuntuu hyvältä, että kylässä jo monen vuosikymmenen aikana tehty työ palkitaan nyt valtakunnallisella tunnustuksella.”

Mäkelä Alu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petri Mäkelä katsoo ammattilaisen silmin alumiiniprofiilia. Alumiini taipuu yrityksessä moneen muotoon. Vuositasolla tuotannossa voi olla jopa 5 000 erilaista profiilia. Kuva: Johannes Tervo

Näiden alumiiniharkkojen seuraava osoite on Mäkelä Alu Oy:n valimo. Kuva: Johannes Tervo

Kaikki kunnossa. Teresa Pollari tarkistaa tuotteiden laadun. Kuva: Johannes Tervo

Luoma-ahon kyläyhteisö toimii Rajalan mukaan hienosti.

”Työt eivät kaadu yhden ihmisen niskaan. Tekijöitä löytyy, talkooväkeä ja osaamista riittää. Sovitut asiat hoidetaan.”

Perinteetkin vaikuttavat, yhdessä tekemiseen on kasvettu. Yhteisvoimin on järjestetty kesä- ja joulujuhlat. Oman uimarannan ylläpidosta on otettu vastuu. Valtakunnallisille kyläelokuvien festivaaleille on kokoonnuttu Luoma-ahon nuorisoseuralle jo monena vuonna.

”Se on luomalaista toimeliaisuutta. Ollaan valmiita tekemään. Jos on epäkohtia tai ongelmia, ratkaisua aletaan etsiä itse”, Rajala sanoo.

Juuri nyt iso asia on kylätalon rakentaminen, työ alkoi muutama päivä sitten. Talosta tulee tyyssija kylän ja perheiden juhlille, sinne saadaan myös uudenaikaiset liikuntatilat.

Hankkeen kustannusarvio on noin 800 000 euroa. Valmista pitäisi olla ensi kesänä.

Alumiinitehtaassa tehdään arkipäivinä työtä kolmessa vuorossa. Profiilituotanto pyörii myös viikonvaihteessa. Teresa Pollari ja Aleksi Pesonen olivat työvuorossa lauantaina. Kuva: Johannes Tervo

Mäkelä Alu Oy:n teolliset juuret ovat punaisessa rakennuksessa eli vanhassa verstaassa, joka on Luoma-ahon kylätien varrella. Rakennuksessa toimi aikoinaan Peltisepänliike Fredrik Mäkelä. Yhden miehen yritys on kasvanut 80 vuodessa tehtaaksi, joka työllistää 300 ihmistä. Nyt yritystä johtaa Fredrik Mäkelän pojanpoika. Kuva: Johannes Tervo

Kylän teollisuuskeskittymä nousee poikkeuksetta esiin Luoma-ahosta puhuttaessa: 350 asukkaan kylässä on 450 teollista työpaikkaa.

"Tuossa luvussa on mukana myös kausityöntekijöitä", kertoo Mäkelä Alu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petri Mäkelä.

Mäkelä Alu Oy on Luoma-ahon kylän teollinen sydän. Perheyritys on 80-vuotias, kolme viime vuosikymmentä se on erikoistunut monenlaisten alumiiniprofiilien valmistukseen.

Kuva: Jukka Pasonen

Luoma-aholle käännytään tieltä numero 68. Kuva: Johannes Tervo

Useiden laajennusten jälkeen Mäkelä Alulla on Luoma-aholla noin 33 000 neliömetrin tuotantotilat. Työntekijöitä on 300. Iso osa Luoma-ahon muista yrityksistä on yhteistyössä Mäkelä Alun kanssa.

Koska kylässä on työpaikkoja reilusti enemmän kuin asukkaita, Luoma-aholle tullaan töihin koko Alajärven alueelta, osin naapurikunnistakin.

Hyvän työtilanteen ansiosta kylään on muuttanut nuoria perheitä myös muualta Suomesta. Omakotitalojen rakentamiseen on kaavoitettu uusia alueita.

Luoma-aho oli yksi etappi Meteoriitin matkassa -kiertoajelulla, joka oli järjestetty Lokaali-kylätapahtuman osallistujille lauantaina. Reitti kulki Lappajärven ympäri. Paavo Kautto Kirkkonummen Veikkolasta ja Anne Lahtinen Kangasalan Raudanmaalta tutustuivat Luoma-ahon kylätalon piirustuksiin. Kuva: Johannes Tervo

Lokaali-tapahtuman osallistujia kiinnosti Luoma-ahon teollisuuden synty. Yrittäjäneuvos Esko Mäkelä kertoi perheyrityksen 80-vuotisen toiminnan vaiheista. Alumiinilinjasta Mäkelä solmi kaupat Saksassa Düsseldorfissa syksyllä 1989 – samana päivänä, jolloin Berliinissä murtui muuri. Kuva: Johannes Tervo

Kyläkoulun tilanne nousee myös esiin luoma-aholaisten eli luomalaisten kanssa jutellessa. Kylän oma koulurakennus on tyhjillään, se on käyttökiellossa sisäilmaongelmien vuoksi. Tästä syksystä lähtien kylän kaikki alakouluikäiset on kuljetettu väistötiloihin naapurikylään Hoiskoon.

”Toiveeni on, että oma koulu saataisiin kylään palautettua", Marjo Vistiaho sanoo.

Hän toimii aktiivisesti kyläyhdistyksessä, hän on myös Alajärven kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen.

Vistiaho kertoo monipalvelukeskuksesta, jota on suunniteltu Luoma-aholle. Hankkeessa ovat olleet mukana Alajärven kaupunki, Luoma-ahon kyläyhdistys ja Mäkelä Alu Oy. Keskukseen olisi tullut tilat myös uudelle koululle.

Monipalvelukeskuksesta on toteutumassa osa, kun kylätalon rakentaminen on alkanut. Koulun osalta hanke on tällä hetkellä jäissä: Alajärven kaupunginvaltuusto on päättänyt lakkauttaa Luoma-ahon kyläkoulun.

Lakkautuspäätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, jonka kantaa asiaan odotetaan ensi vuonna.

Marjo Vistiaho on asunut Luoma-aholla yli kaksi vuosikymmentä. Hänen mielestään parasta kylässä on tekemisen meininki.

”Täällä tartutaan rohkeasti asioihin ja mennään toiminta edellä. Se on ollut kylän vahvuus aina. Tämä pätee varmasti yritystoimintaankin, täällä on ollut rohkeita yrittäjiä ja tulosta on tullut.”

Luoma-ahon valinta valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi julkistettiin Lokaali-kylätapahtumassa lauantaina. Muitakin palkintoja jaettiin. Vuoden kylä -kilpailussa kunniamaininnan saivat pohjoissavolainen Tuovilanlahti ja satakuntalainen Sydänmaa.

Kuopiolaista 250 asukkaan Tuovilanlahtea on kehitetty pitkäjänteisesti, ja kylästä on jalostettu kansainvälisestikin kiinnostavaa matkailukohdetta. Eurajoella sijaitsevassa Sydänmaassa on puolestaan keskitytty kyläbrändin kehittämiseen uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Kylä viestii aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa.

Kylätoiminnan tiennäyttäjän palkinnon saivat Kyösti ja Marjatta Vatanen Uskalista Kiihtelysvaarasta ja Paula Määttä Jyväskylän Tikkalasta. Vuoden maaseututoimijan palkinnon sai tervolainen Seija Korhonen.

Vuoden Maaseutukasvo -tunnustuksen sai Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä. Tunnustus annetaan henkilölle, joka on ollut julkisuudessa myönteisesti esillä kylätoimintaan ja maaseutuun liittyvissä asioissa.

Videolla näkymiä Luoma-aholta lauantaina 24.8.: Mäkelä Alu Oy, valtakunnallisen kylätapahtuman vieraita ja käynti kylätalon rakennustyömaalla.