Hallitus pakottaa Lavian ja Tarvasjoen liitoksiin
Kriisikunta Jalasjärveä oltiin liittämässä Seinäjokeen. Jalasjärvi ja Kurikka käynnistivät kuitenkin vapaaehtoisen kuntaliitos-selvityksen, joka johti kuntien yhdistymiseen. Timo Aalto/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoLavian liitos Poriin ja Tarvasjoen Lietoon tehtiin kuntien valtuustojen tahdon vastaisesti. Liitokset astuvat voimaan ensi vuoden alusta.
Jalasjärven liittyminen Kurikkaan oli sen sijaan vapaaehtoinen, sillä se perustui kuntien valtuustojen yhteiseen esitykseen yhdistymisestä. Kuntaliitos toteutuu vuoden 2016 alusta.
Valtioneuvosto olisi tosin tehnyt liitoksen myös vastoin kunnan tahtoa, sillä Jalasjärven talous on kuralla. Syynä on 35 miljoonan euron valtiontukien takaisinperintä Jalasjärven aikuiskoulutuskeskukselta.
Lavian talous on ollut miinuksella 11 vuotena peräkkäin ja Tarvasjoen vuodesta 2006 lähtien.
Kriisikunnan talouden arviointimenettely käynnistyy, jos rahoituksen riittävyys tai vakavaraisuus ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maata heikommat ja alittavat raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin.
Arvioinnin tekevät kunnan ja valtion edustajat sekä ulkopuolinen henkilö.
Arviointiryhmän esityksestä kriisikunnalle voidaan määrätä erityinen kuntajakoselvittäjä. Selvittäjä voi esittää yhdistymistä ja valtioneuvosto voi päättää siitä. Valtuuston vastustuksella ei ole merkitystä, jos asukkaiden lakisääteiset palvelut ovat vaarassa.
Tekeillä oleva uusi kuntalaki sisältää vielä tiukemman pykälän: kunnalle ja kuntayhtymälle kertynyt alijäämä tulisi kattaa viimeistään neljässä vuodessa. Muutoin edessä on arviointimenettely, josta voi seurata kuntaliitos.
Vuoden 2013 kuntien tietojen perusteella seuraavina talouden arviointimenettely ja sitä mahdollisesti seuraava valtion erityisselvitys odottaisi Honkajokea ja Vimpeliä.
Kuntarakennelaki tuli voimaan viime vuoden heinäkuussa. Hallitus esitti siihen heti elokuussa mahdollisuutta kaupunkiseutujen kuntien pakkoliitoksiin, mutta perui pykälän tämän vuoden huhtikuussa. Syynä oli epävarmuus pykälän ja perustuslain sopimisesta yhteen.
Hallituspuolueet ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) ovat korostaneet pitkin matkaa, että hallitus toivoo kunnilta vapaaehtoisia liitoksia ja että pakkoliitokset ovat vasta hallituksen vihoviimeinen keino.
”Päätökset olivat välttämättömiä kuntalaisten palveluiden turvaamiseksi”, Virkkunen sanoi torstaina.
Nyt tehdyt liitokset olivat ensimmäiset, jotka hallitus teki uuden kuntarakennelain nojalla vastoin valtuuston tahtoa.
Kuntajakoselvittäjät esittivät Jalasjärven liittymistä Seinäjokeen, mutta Jalasjärvi vastusti esitystä.
Lavia taas olisi sulautunut mieluummin Kankaanpäähän, mutta Kankaanpään valtuusto hylkäsi liitoksen.
Kuntarakennelain perusteella kuntien piti etsiä itselleen liitoskumppani marraskuuhun mennessä ja tehdä liitosselvitykset heinäkuuhun mennessä.
Kaikki eivät tähän suostuneet, ja niihin onkin nyt määrätty erityisiä kuntajakoselvittäjiä. Tällä viikolla selvittäjät lähetettiin Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen sekä Kuopion ja Siilinjärven liittymistä tutkimaan.
Kuopio on selvityksissä mukana myös siksi, että hallituksen linjausten mukaan kaikilla suurimmilla kaupunkiseuduilla läpikäydään erityisselvitykset. Vaikka pakkopykälä poistettiin, kaupunkiseuduilla selvitetään liitosedellytyksiä myös työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenteen perusteella.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
