Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Viinitila otti työntekijät omistajiksi

    Bosmanin luomutilalla viiniä tuotetaan kestävästi. noora sandgren
    Bosmanin luomutilalla viiniä tuotetaan kestävästi. noora sandgren Kuva: Viestilehtien arkisto

    WELLINGTON, ETELÄ-AFRIKKA

    Bosman Family Vineyards teki työntekijöineen Etelä-Afrikan viinituotannon historiaa, kun Bosmanin perhe luovutti neljä vuotta sitten 430 hehtaaria viljelyksiä Adama Apollo Holdingsille. Sen omistavat kaikki tilan 265 työntekijää, joilla on nyt lähes kolmanneksen osuus tilan maista.

    Sopimukseen sisältyivät myös viinikellari sekä osa viinintaimia kasvattavasta Lelienfontein Vine Growers -yrityksestä, joka on maan suurimpia.

    ”Halusimme antaa työntekijöille pääsyn koko arvoketjuun. Näin heissä kehittyy omistajuutta”, toteaa toimitusjohtaja Petrus Bosman.

    ”Kestävät tuotantotavat ovat periytyneet suvussamme sukupolvelta toiselle jo kauan. Kokemuksemme mukaan tuotteen laatu kasvaa ajan myötä, kun sijoitamme ihmisiin ja ympäristöön.”

    Maanjakokysymykset ovat kaksikymmentä vuotta sitten päättyneen rotuerottelupolitiikan jäljiltä edelleen Etelä-Afrikassa vaikea kysymys.

    ”Maassamme on suuria tuloeroja. Siihen täytyy puuttua vakaamman yhteiskunnallisen kehityksen vuoksi”, hän katsoo.

    Työntekijä- ja pääomistajasuvut ovat asuneet pisimmillään viisi sukupolvea lähekkäin, mikä on luonut vahvan luottamuksen. 85 prosenttia tilan työntekijöistä on vakituisia, ja heistä joka viides on ollut tilalla töissä yli 20 vuotta.

    Maareformin mahdollistivat Bosmanin mukaan valtion rahoitustuki, konsultointiapu ja järjestelmällinen koulutus.

    Tilalla kasvanut henkilöstöjohtaja Rita Andreas kertoo saaneensa kouluttautua töiden ohella ja edetä yleistyöntekijästä nykyiseen työhönsä. Hän vaikuttaa tilan lisäksi paikallispolitiikassa.

    Andreas kertoo, että viininviljely vaatii paljon osaavaa työvoimaa.

    ”Meillä ei ole varaa ihmisiin, joilla ei ole halua sitoutua. Nyt vuosien jälkeen näemme hyödyt: poissaolot ovat romahtaneet, vaihtuvuus on alle kaksi prosenttia, työntekijöitä on keskijohdossa ja yrityksemme on kasvanut.”

    Työntekijät ovat saaneet osakkaina osinkoja ensimmäisestä vuodesta lähtien. Rahoilla on jo ostettu 75 hehtaaria lisää ja kapasiteettia toisen viinitilan hankkimiseenkin on olemassa. Uusia työpaikkoja ennakoidaan syntyvän lähivuosina.

    ”Emme tunne olevamme vain työntekijöitä vaan omistajia. Jos jokin menee rikki, jaamme korvaukset yhdessä. Varat ovat yhteisiä ja työt tehdään kerralla hyvin”, kuvaa työntekijäkomitean puheenjohtaja John Hartnick.

    Bosmanin tilalla on ollut reilun kaupan sertifiointi neljä vuotta.

    ”Viinien lisäksi tuotamme reilun kaupan guavaa. Yritämme myös saada fynbos-kukat ja protea-kasvit standardoinneista läpi”, kertoo Petrus Bosman.

    Brändi on hänen mukaansa auttanut yritystä markkinoillepääsyssä ja viennissä. Lisäksi sertifiointi on Hartnickin mukaan kohentanut työturvallisuutta, kun esimerkiksi suojavarusteita on parannettu.

    Viinin myynnistä peräti 70 prosenttia ohjataan rahastoon, jonka käytöstä päätetään yhteisesti. Varoilla on hankittu useita palveluja, koulutusta, asuntoja. Sähkönkulutusta on suitsittu aurinkoenergialla.

    ”Jos vanhemmilla on vaikeuksia koulumaksujen kanssa tai nuori tarvitsee varoja ammattikoulutukseen, tarjoamme taloudellista tukea”, kertoo yhteisöpalveluiden koordinaattori Klaas Morkel.

    Tilan monitoimikeskus, joka on paraikaa remontissa, on yhteisten palvelujen keskus. Sieltä saa myös sosiaalipalveluita, kuten velka- ja terveysneuvontaa. Tarvittaessa Morkel ohjaa esimerkiksi päihdehoitoon ja pitää perheen asioista huolta.

    Viime vuonna Bosmanin tilan valkoviini voitti parhaan eettisesti ja ympäristöystävällisesti tuotetun viinin tittelin kansainvälisessä Wine Challenge (IWC) kilpailussa Britaniassa.

    Petrus Bosman näkee käsityön laadunvalvontana, mistä syystä se on osa kestävää viinintuotantoa.

    ”Rypäleemme kerätään tehokkaasti ja käsin. Tarvetta kalliisiin koneinvestointeihin ei ole. En näe, miksi kannattaisi investoida miljoonia koneisiin, joita voidaan käyttää vain muutamina viikkoina vuodessa. Sen sijaan ihmisiin voimme sijoittaa.”

    ”Tavoitteemme on saada kaikki työntekijät mukaan kehittämään ykkösluokan viinejä. Eettisesti tuotetun ei tarvitse olla halpaa. Haluamme olla kestävää liiketoimintaa harjoittava maatila, jolla on annettavaa seuraavillekin sukupolville”, hän perustelee.

    Tilalla ollaan käynnistämässä ensi vuonna viinintuotannon akatemiaa 18–25-vuotiaille. Siellä opiskellaan tuotannon ja markkinoinnin lisäksi elämäntaitoja, kuten omasta terveydestä ja taloudesta huolehtimista.

    Akatemia tarjoaa koulunsa keskeyttäneille, teinivanhemmille tai päihdeongelmaisille nuorille aikuisille vaihtoehdon samalla, kun se tuottaa uusia osaavia työntekijöitä. Kustannuksista osa katettaisiin reilun kaupan viiniä myyden, osa apurahoin. Nuoret voisivat rahoittaa osan työllään, sillä osallistujille taataan työpaikka.

    NOORA SANDGREN

    Avaa artikkelin PDF