Keräyspaperista syntyy Kaipolassa uutta sanomalehtipaperia
”Keräyspaperin joukosta joudutaan poistamaan valtava määrä niittiä. Ne menevät täältä metallinkierrätykseen”, kertoo Tomi Hytönen. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoJÄMSÄ (MT)
Kun trukki lastaa uusia sanomalehtipaperirullia junan vaunuun Kaipolan tehtaalla Jämsässä, moni ei tule ajatelleeksi kuinka pitkän tien kuitu onkaan jo voinut tehdä.
”Teoreettisesti laskettuna kuitu voi kiertää jopa 7 kertaa uudelleen paperin raaka-aineeksi”, tietää tuotantopäällikkö Tomi Hytönen UPM:n Kaipolan tehtaalta.
Metsänomistajien ei kannata pelätä puunmyyntitulojensa puolesta, vaikka Suomessa kierrätetäänkin ahkerasti keräyspaperi uudeksi paperiksi.
”Valitettavasti keräyspaperilaatikkoon ei kerry kuin 80 prosenttia Suomessa käytetystä paperista. Myös itse kierrätysprosessissa on häviötä. Systeemiin pitää syöttää koko ajan uutta kuitua.”
Kun kuitu kuluu riittävän pieneksi, se kirjaimellisesti huuhtoutuu pesuvesien mukana pois.
”Täällä meillä liian pieneksi pilkkoutunut kuitu kerätään kuitenkin talteen ja poltetaan lopulta energiaksi. Eli kaikki menee käyttöön.”
UPM:n Kaipolan tehdas Jämsässä on ainoa paperitehdas Suomessa, joka käyttää keräyspaperia raaka-aineenaan. Kaipolassa keräyspaperista
valmistetaan sanomalehtipaperia. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus painetaan Kaipolan paperille, jossa osa raaka-aineesta on kierrätyskuitua.
”Täysin sataprosenttista kierrätyskuitua emme käytä. Lisäämme joukkoon jatkuvasti tuoretta kuitua. Sanomalehtipaperissa on tyypillisesti noin puolet kierrätyskuitua”, kertoo Tomi Hytönen.
Jotta keräyspaperi muuttuisi uuden paperin raaka-aineeksi, se täytyy purkaa uudelleen kuiduiksi ja puhdistaa painoväristä.
Kaipolassa kuidun kierrätysprosessin ydin on siistaamo, missä paperi rummutetaan ensin alkutekijöihinsä ja kastellaan löysäksi massaksi. Sen jälkeen painoväri poistetaan vaahdottamalla.
Kaipolan tehtaan keräyspaperivarasto vastaanottaa keskimäärin 23 täysperävaunullista rekkaa keräyspaperia päivässä.
”Valitettavasti tänä päivänä keräyspaperia ei tule enää junalla.”
Keräyspaperiksi kelpaa lähes kaikki se, mitä posteljooni kotien postilaatikkoon työntää. Sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjeet, postikortit ja mainokset.
”Myös kirjat kelpaavat, jos niistä repäisee kovat ja mahdollisesti muovipintaiset kannet pois”, neuvoo Hytönen.
Ainut ei-toivottu jae on ruskea pahvi ja paperi, jotka pilaavat ruskealla värillään lopputuloksen.
”Toinen ikävä erikoisuus ovat joulun ajan käärepaperit. Ne ovat usein läpivärjättyjä, mikä myös tuo värivirhettä paperimassaan. Me suosittelemmekin laittamaan joulupaperit poltettavien joukkoon.”
Keräyspaperin mukana Kaipolaan saapuu myös yhtä sun toista ylimääräistä.
”Kyllähän ihmiset epähuomiossa kaikennäköistä sullovat sinne keräyspaperilaatikkoon. Muovipusseja, cd-levyjä, kenkiä, kaikki ne kotoa hävinneet sakset ja ruokailuvälineet...”
”Hyvä tapa olisi kerätä kierrätykseen menevät paperit kotona paperipussiin, minkä sitten voi heittää sisältöinen kokonaisuudessaan keräyspaperilaatikkoon. Näin sinne ei tulisi heitettyä niitä muovikasseja.”
Kaipolan keräyspaperivaraston seinustalle on kerätty aikojen saatossa joukko kierrätyspaperin joukosta löytyneitä esineitä pölynimurista laskettelumonoihin.
”Aina on joku koomikko, joka työntää sinne laatikkoon jotain sellaista mikä ei sinne kuulu.”
Tomi Hytönen kiittää kuitenkin suomalaisia kuluttajia, jotka pääsääntöisesti kierrättävät paperin tunnollisesti ja tarkasti.
”Meillä Suomessa keräys toimii hyvin, ja sen ansiosta saamme tänne Kaipolaan laadukasta kierrätyskuitua. Itse olin aiemmin 3,5 vuotta töissä ranskalaisella paperitehtaalla, missä tehtiin myös kierrätyskuidusta paperia. Siellä kierrätyskuidun laatu ei koskaan ollut samaa kuin meillä täällä.”
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
