Ruokaa käsityönä Ruotsin malliin
KEMIÖNSAARI (MT)
Lajissaan ensimmäinen koulutushanke sai alkunsa saariston maatilojen tarpeista, Kemiönsaaren kunnan yritysneuvoja Mats Nurmio kertoo.
”Täällä saaristossa on kyllä paljon pinta-alaa, mutta se ei ole parasta mahdollista viljan viljelyyn. Siksi tarvitaan keinoja parantaa tuotannon intensiteettiä.”
”Käsityönä tehty ruoka voi olla yhdessä matkailun kanssa hyvin tehokas kokonaisuus. Tänä päivänä ihmisillä on kaikkea, mutta paikallinen ruoka ja makuelämykset kiinnostavat aina.”
Ruotsinkielinen koulutus käynnistyi vuoden alussa. Se sai nimekseen Mathantverk i Finland, ruokaa käsityönä Suomessa.
Sana mathantverk on paremmin tunnettu Ruotsissa. Siellä on jo pitkään järjestetty koulutusta pienille elintarvikejalostajille, jotka haluavat tuotteidensa erottautuvan teollisesta tuotannosta.
”Me halusimme siirtää Ruotsissa suuren suosion saaneen koulutuksen tänne Suomeen”, hankepäällikkö Margot Wikström kertoo.
Wikström otti vauhtia hankepäällikön tehtävään Ruotsin Jämtlandissa toimivan Eldrimnerin kurssilta. Kurssin jälkeen päätoiminen marjanviljelijä ja -jalostaja uskalsi putsata hyllyiltään tutut säilöntäaineet, jopa hillosokerin, joka sekin sisältää säilöntäainetta.
Elintarvikehygienian hyvä hallinta on Wikströmin mukaan tärkeimpiä asioita, kun tuotteille halutaan säilyvyyttä ilman lisäaineita. Tietoa tarvitaan myös mikrobiologiasta ja elintarvikekemiasta.
”Saman voi ehkä oppia yritysten ja erehdysten kautta. Kukaan ei tietenkään halua, että tuote homehtuu tai se räjähtää. Näinkin voi käydä.”
Kemiönsaarella järjestettyyn koulutukseen hakeutui reilu parikymmentä osanottajaa eri puolilta Suomen rannikkoa, muutamat Pohjanmaalta asti. Työpajoissa syntyi uusia tuotteita, joita esiteltiin viime lauantaina pidetyillä ruokamarkkinoilla.
Kasvihuoneyrittäjät Diana ja Johan Kinos Dragsfjärdistä ovat keksineet kurssilla tapoja hyödyntää satoa, joka ei koon, värin tai pikkuvikojen takia kelpaa myyntiin.
”Nyt meillä on ketsuppia, paholaishilloa ja marmeladia”, Diana Kinos luettelee.
Tomaattia, paprikaa, valkosipulia ja chiliä sisältävä paholaishillo sopii yrittäjän mielestä grillatun lihan kanssa.
Vihreistä tomaateista valmistettu marmeladi sisältää myös sitruunaa, inkivääriä ja kanelia. ”Se voi olla hyvää juuston kanssa.”
Kinos sanoo oppineensa paljon. Hän arvelee, että ilman kurssia ei uusia tuotteita olisi syntynyt.
Vaasalainen Anita Storm haki kurssilta täydennystä osaamiseensa. Hän kehittää työkseen erilaisia syötäviä tuotteita Merenkurkun saariston maailmanperintöalueella periaatteella ”maista maailmanperintöä”.
Museoalalla työskentelevä biologi on myös metsästäjä, jolla on teurastajan paperit ja hylkeen käsittely hallussa. Marjoja hän kerää metsästä satoja litroja vuosittain. Tärkeille vieraille hän tarjoaa keväisin mereltä pyytämänsä kiisken mätiä.
”Haluan kehittää itseäni ja tehdä uusia asioita. On tärkeää saada ihmiset nauttimaan enemmän meidän luonnostamme ja luonnon tuotteista.”
Kurssilla Storm kehitti muun muassa voilla höystetyn tyrnitahnan, joka sopii vaikkapa täytekakkuihin.
Mansikanviljelijä Sabina Ekholm Kemiöstä aikoo jatkossa valmistaa marjajalosteet tilan lähipuotiin ilman hillosokeria ja hyytelöimisaineita.
”Säilöntä näyttää toimivan ilman näitä lisäaineita. Muutoksesta on ihan kiva kertoa asiakkaillekin.”
Koulutushankkeessa keskityttiin marjojen, hedelmien ja vihannesten jatkojalostukseen sekä leipiin ja leivonnaisiin. Viljatuotteisiin ei käytetty hiivaa vaan taikinajuurta.
Jatkoa on suunnitteilla, yritysneuvoja Mats Nurmio kertoo. Koulutusta on mahdollista laajentaa esimerkiksi lihanjalostukseen.
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
