Teurastamojen uusi elämämaistuu lihalta ja kulttuurilta
Vuonna 1933 valmistuneen teurastamon suunnittelussa on otettu huomioon fengshuin opit. Paula Taipale Kuva: Viestilehtien arkistoSHANGHAI, KIINA (MT)
Vanha teurastamo on luonut nahkansa Shanghaissa.
Vuonna 1933 valmistunut betonisokkelo on saanut käytävilleen kauppoja, ravintoloita ja kahviloita. Tilaa uusille tulokkaille on vielä. Arki-iltapäivänä rakennuksessa on vain muutama kulkija.
Hongkoun kaupunginosassa sijaitseva, 1933-nimellä kulkeva teurastamo rakennettiin aikanaan Itä-Aasian suurimmaksi teurastamoksi. Brittiarkkitehdit suunnittelivat ja kiinalaiset rakensivat sen Britanniasta tuodusta betonista.
Teurastamo oli aikansa viimeisimpien standardien mukainen. Paksut betoniseinät pitivät sen viileänä kuumina kesäpäivinäkin.
1933 on nyt Financial Timesin mukaan viimeinen laatuaan: Lontooseen ja New Yorkiin samaan aikaan rakennetut yhtä suuret aikalaiset on jo purettu.
Art deco -tyylistä teurastamoa pidetään arkkitehtuurin taidonnäytteenä.
Karja ja työntekijät kulkivat nelikerroksisessa betonilabyrintissa eri reittejä. Kerrokset yhdistyvät toisiinsa lomittuvilla karjateillä, silloilla ja kierreportaikoilla. Sillat ovat kaikki eri levyisiä, eri eläimiä varten.
Kauneus ei kuitenkaan tarkoita käytännöllisyyttä. Teurastamon esitteen mukaan karja meni paniikkiin saapuessaan teurastuspaikalle.
Osa rakennuksen kauneutta ovat portaat, joita pitkin työntekijät pääsivät pakenemaan karjaa.
Rakennus on vuosien varrella toiminut myös lääketehtaana ja varastona. Hylätty teurastamo ehti rapistua vuoteen 2008 asti, jolloin se remontoitiin perusteellisesti.
Karjan ruokintahallit ja teurastamon toimistot muutettiin ravintoloiksi, kaupoiksi ja toimistoiksi.
Atrium, jossa teurastajat työskentelivät, jätettiin remontissa avoimeksi taidenäyttelyitä ja tapahtumia varten. Ylimmän kerroksen lasilattialla on pidetty esimerkiksi autoalan kekkereitä.
Muutama kerros alempana salamavalo välähtelee, kun valokuvaaja ikuistaa morsiusparin onnea.
”Tässä on luonnollinen kaari”, sanoo Helsingin Tukkutorin toimitusjohtaja Timo Taulavuori.
”Teurastamot perustettiin aikanaan keskelle kaupunkeja. Kylmäketju oli heikko ja kaupunkilaisilla itsellään oli karjaa, jota piti teurastaa. Kysyntä oli kaupunkialueella, joten oli luontevaa, että teurastamot perustettiin kaupunkeihin”, Taulavuori kertoo.
Nykyään karja on kaukana keskustoista ja kylmäketju toimii hyvin. Teknisesti vanhaksi jääneet ja liian pieneksi käyneet yksiköt on lopetettu.
Niille, kuten muillekin entisille teollisuustiloille, on etsitty uutta käyttöä.
Luovat alat ovat kiinnostuneet tiloista. Lisäksi entisissä teurastamoissa on edelleen jäljellä lihateollisuutta, tai vähintään ravintoloita, jotka sitä hyödyntävät.
Helsingin kaupungin vanhan teurastuslaitoksen tiloihin avattiin viime vuoden syyskuussa Teurastamo. Se on vanhin osa Helsingin Tukkutorin aluetta.
Kuten Shanghain 1933, myös Helsingin Teurastamo valmistui 1933. Viimeksi tiloissa on teurastettu 1992. Sen jälkeen tilat olivat varastona, nyt niitä muutetaan pikkuhiljaa ravintoloiksi ja myymälöiksi.
Alueelle on avautunut muutamia ravintoloita ja kauppoja. Kevään aikana avautuu opetuskeittiö ja taidegalleria.
Päiväaikaan Teurastamossa on Taulavuoren mukaan ollut vilkasta, mutta illat ovat olleet hiljaisia.
Taulavuoren mukaan teurastamot on hankala ottaa uusiokäyttöön.
”Monesti teollisuuskiinteistöt on rakennettu erityistarkoitukseen ja ne ovat olleet kovassa käytössä. Teurastamot ovat karkeita teollisuustiloja, joissa on ollut paljon kosteutta.”
Kosteus on voinut vaurioittaa ja käyttö kuluttaa rakenteita. Helsingin suojeltu, kaupungin omistuksessa oleva teurastuslaitos oli kuitenkin hyvässä kunnossa.
Se haluttiin avata ihmisille, sillä 30-luvun pihapiiri ja miljöö ovat Taulavuoren mukaan säilyneet harvinaisen hyvin. Vanha miljöö luo kontrastia viereen kiivaasti rakennettaville Kalasataman asuinalueelle.
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
