”Tämä on varoittava kritiikki siitä, millaiseen yrittäjyyteen ammattitaidottomien poliitikkojen toimet voivat johtaa" – hyvä mielipidekirjoitus vakuuttaa ja vaikuttaa
Ytimekkään ja iskevän kirjoituksen muotoilu ei ole helppoa. Onnistuessaan teksti löytää lukijansa sekä kansasta että sitä hallitsevista.
Sudet ovat yksi MT:n mielipidepalstan vakioaiheista. Kuva: Jukka PasonenKuka tahansa voi muuttaa ajatuksensa, haaveensa ja ideansa painomusteeksi muotoilemalla niistä mielipidekirjoituksen. Mielipidesivu on lukijatutkimuksien mukaan MT:n luetuimpia.
Lehden lukijoiden lisäksi hyvä teksti voi tavoittaa verkossa suuren määrän ihmisiä, kun sitä jaetaan sosiaalisessa mediassa ja linkataan erilaisille keskustelupalstoille.
Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden vuoden 2016 luetuin verkkojuttu oli mielipidekirjoitus, joka oli otsikoitu ”Suomen suurimmalla yritystukien saajalla ei ole ketään töissä”.
Kirjoitus käsitteli Tuuliwattia, joka sai vuonna 2015 yritystukea 57 miljoonaa euroa.
”Tilinpäätöstietojen mukaan Tuuliwatti on liikevaihdoltaan 70 miljoonan euron yhtiö, jolla ei ole lainkaan henkilöstöä ja osakepääoma on 3 000 euroa. Yhtiö ei myöskään maksanut vuonna 2015 lainkaan veroja”, argumentoi metsänhoitaja Hannu Heinonen 24. lokakuuta julkaistussa kirjoituksessaan.
”Tämä on varoittava kritiikki siitä, millaiseen yrittäjyyteen ammattitaidottomien poliitikkojen toimet voivat johtaa ilmastonmuutoksen nimissä.”
Viimeisen vuoden aikana luetuin mielipidekirjoitus on Petteri Systän perussuomalaisten kannatusta ruotiva kirjoitus. Systä ihmettelee sosiaaliturvaan kriittisesti suhtautuvan puoleen suosiota niiden äänestäjien piirissä, jotka ovat itse heikossa asemassa ( Punamultapuolueet kärsivät mielikuvapolitiikasta, 11.12.2019).
Tuulivoima on ollut viime vuosina yksi palstan kuumista aiheista. Myös sudet, metsän jatkuva kasvatus, ”hömppäheinä” eli ympäristönhoitonurmi, lupiini, kissat ja geokätköily ovat herättäneet intohimoja.
Klassikkoaiheita ovat politiikka, tuottajahinnat, halpuuttaminen, roskaaminen, thai-poimijat, miniä- ja anoppisuhde sekä jokamiehenoikeudet, joihin myös thai-pomijoiden ja geokäytköilyn aiheuttamat kiistat liittyvät.
Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen listaa blogissaan mielipidekirjoitusten kirjoittamisen yhtenä ”vähän yllättävämpänä keinona vastustaa ilmastonmuutosta”.
”Mitä pienempi lehti, sitä matalampi kynnys asiallisen jutun julkaisemiselle usein on. Napakan kirjoituksen laatii melko lyhyessä ajassa, mutta sillä tavoittaa helposti tuhansia ihmisiä.”
Tynkkynen on itse kirjoittanut lukuisia kirjoituksia. ”Muistaakseni kirjoitin ensimmäisen yläasteikäisenä. Julkaistiinkohan sitä? Keskisuomalaiseen sitä tarjosin.”
”Muistelen ainakin, että olin huolissani yhdestä rakennushankkeesta ja siitä, että se hävittäisi paikallisen metsän. Ympäristöasioihin ja kestävyyteen kirjoitus liittyi.”
1990-luvulla sanomalehdillä oli keskustelualustana suuri rooli.
”Nyt mielipidekirjoitusten rooli on muuttunut eikä sanomalehtiä lueta yhtä paljon. Mielipidekirjoituksen formaattia ei ole muissa viestimissä”, Tynkkynen pohtii. Hän toimi aikaisemmin vihreiden kansanedustajana.
”Luetuimpien lehtien, kuten Helsingin Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden, palstoja kyllä luetaan yhä valtavan paljon. Ne tavoittavat erityisesti päättäjissä vaikutusvaltaisen joukon.”
Päättäjät myös vastaavat palstalla mielipidekirjoituksiin ja avaavat keskusteluita itse. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen on ahkera mielipidekirjoitusten kirjoittaja. Ainekirjoitus oli jo koulussa hänen lempiaineensa.
”Tykkään herättää keskustelua ja ottaa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Hyvä mielipidekirjoitus on ihmisläheisempi ja koskettavampi kuin uutistekstit. Siinä voidaan myös perustella päätöksiä ja pohtia niiden syytä.”
Jotkin mielipidesivun tekstit suunnataan selkeästi tietylle joukolle, joka tuntee aiheen syvällisesti. Silloin kirjoitus voi jäädä monelta lukematta.
Reijonen vierastaa mielipideteksteissä pitkiä lauseita ja liian hienoja sanoja. Hänestä pelkästä moitteesta ei myöskään synny hyvää kannanottoa, vaan ongelmaan kannattaisi miettiä myös ratkaisuehdotus.
”Kirjoituksen kannattaa olla keskustelua herättävä, käytännönläheinen ja napakka. Hyvä kirjoitus saa ymmärtämään myös omasta kannasta eriäviä mielipiteitä – ai noinkin voi ajatella.”
Reijonen arvostaa lehtien tekemää työtä.
”Mielipidekirjoituksissa tartutaan mielipiteisiin, ei niiden esittäjään. Lehti tekee julkaisussa tärkeitä valintoja. Somessa tällaista pohdintaa ei ole, vaikka sekin on julkinen kanava ja jokainen on siellä kirjoituksistaan vastuussa.”
Kirjoituksissaan kuopiolainen kansanedustaja on käsitellyt esimerkiksi lähiruokaa, vanhusten ulkoilua, polttoaineveroa ja puukauppaa. Viimeksi kiihkeä keskustelu on syntynyt henkilötunnusuudistuksesta. Palautetta tulee yleensä ”ihan mukavasti, puolesta ja vastaan”.
Tällä hetkellä koronalla on ote melkein kaikista uutisaiheista. Se näkyy myös mielipidesivulla.
”Koronakriisi on vakava paikka ja se yllätti koko maailman. Kyllä se tästä paremmaksi muuttuu. Nyt varaudumme ja sitten rakennetaan Suomi uudestaan”, Reijonen rohkaisee.
Mielipidekirjoitukset julkaistaan yleensä kirjoittajan nimellä. Jos aihe on erityisen arkaluontoinen tai henkilökohtainen, se voidaan julkaista nimimerkillä.
Aikaisempina vuosikymmeninä nimimerkkejä käytettiin paljon. Esimerkiksi presidentti Urho Kekkonen kirjoitti erilaisia tekstejä kymmenien nimimerkkien takaa.
MT:ssa kirjoitus julkaistaan nykyään ilman nimeä hyvin harvoin. Siihen on oltava erityisen painavat syyt.
”Mistähän niitä ilkeitä appivanhempia tulee? Luulisi, että osaisi asettua toisen asemaan, jos on itse kokenut samaa”, kirjoitti nimimerkki ”Miniä” vuonna 2016. ”Eikö me koskaan opita kunnioittamaan toisiamme ja huomaamaan, että oikein voi tehdä monella lailla?”
Kokemusasiantuntijoiden kertomukset aroista aiheista ovat arvokkaita, Tynkkynen arvioi.
”Niille on tärkeä tarjota kanava. Muuten nimettömyys on haitallista ja mahdollistaa loukkaavan kirjoittamisen.”
Kärjistäminen ja provosointi ovat myös mielipidekirjoittajien käyttämä tyylikeino. Tynkkynen ymmärtää tyyli- ja persoonaeroja, mutta miettii mitä tarkoitusta riidan haastaminen palvelee.
”Välillä voi lukea eri lehtien mielipidesivuilta aika hämmästyttäviä suorituksia. Silloin ajattelee, että onko tätä pakko julkaista?”
Esimerkiksi ilmastonmuutosta kiistävien kirjoitusten julkaisu ihmetyttää Tynkkystä.
”Ilmastokeskustelussa tieteellisen tiedon kiistäminen hyväksytään, vaikka esimerkiksi koronaviruksen olemassa olon kieltäminen ei menisi läpi. Ilmastonmuutoksen kieltäminen on tieteen ja tutkimuksen näkökulmasta yhtä päätöntä kuin rokotevastaisuus. Vapaassa yhteiskunnassa: voidaan olla eri mieltä arvoista, mutta tosiasioista ei kannattaisi olla.”
Lue lisää:
Ota kantaa!
- MT:n mielipidesivu on lehden luetuimpia.
- Hyvä mielipidekirjoitus käsittelee lehden lukijoille tärkeää asiaa.
- Kirjoitus voi avata uuden keskustelun tai kommentoida uutista tai toisen lukijan kirjoitusta.
- Nimensä mukaisesti mielipidekirjoitus sisältää mielipiteen. Hyvä teksti ottaa kantaa napakasti yhteen asiaan. Teksti voi sisältää huumoria tai se voi olla terävän kriittinen.
- Hyvä mielipidekirjoittaja ei loukkaa eri mieltä olevia, vaan keskittää arvostelunsa näiden esittämään asiaan, ei henkilöihin. Hän myös huolehtii, että kirjoituksessa esitetyt faktat pitävät paikkansa.
- Hyvä kirjoitus on kohdennettu juuri tämän lehden lukijoille. Siksi MT ei julkaise muille medioille tarjottuja kirjoituksia kuin poikkeustapauksissa.
- Mielipidekirjoituksessa kannattaa mennä suoraan asiaan. Yleisesti tunnettujen taustojen pitkä kertaaminen on turhaa.
- Mitä tiiviimpi ja napakampi kirjoitus on, sitä todennäköisemmin se julkaistaan. Toivemitta on alle 2 000 merkkiä. Tässä tekstissä merkkejä on 1 000.
- Lähde: MT:n mielipidesivun kokoavat toimituspäällikkö Jussi Martikainen ja artikkelitoimittaja Heikki Tuuri.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
