Nälkä, luonto ja raha vauhdittavat koneiden kehitystä
HANNOVER, SAKSA (MT)
Kasvavan väestön ruokkiminen ja maatalouden korkeat kustannukset vaativat aiempaa enemmän tekniikalta ja automaatiolta. Toisaalta monilla alueilla ei hyödynnetä vielä kaikkia nykytekniikankaan mahdollisuuksia.
Arvioiden mukaan vuonna 2050 ruokaa tarvitaan 60–80 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Maatalousteknologian uutuuksista ja mahdollisuuksista keskusteltiin viime viikolla kaksipäiväisessä seminaarissa Hannoverissa ennen Agritechnica-näyttelyn aukeamista.
”Uusissa ratkaisuissa on huomioitava sekä teknologia, agronomia että ekonomia”, totesi seminaarissa esitelmöinyt Till-Fabian Minssen Braunschweigin yliopistosta.
Maatalousteknologian kehityksestä hyötyy myös ympäristö tarkempien ja puhtaampien tuotantotapojen ansiosta.
Uuden teknologian kehittämisen lisäksi pitäisi nykyiset tekniikan mahdollisuudet saada käyttöön myös köyhimmissä ja epävakaissa maissa.
Professori Karl T. Renius Münchenin teknillisestä yliopistosta oli tutkinut eri maiden bruttokansantuotteen (bkt) ja maatalouden työllisten määrän suhdetta. Mitä pienempi oli bkt henkilöä kohden, sitä enemmän maatalous työllisti ihmisiä.
Reniuksen mukaan avain maatalouden koneellistamiseen on rauha ja poliittinen vakaus.
”Teollisuusmaissa ruoka ei ole koskaan ollut niin halpaa kuin nyt”, Renius totesi.
Länsimaissa ihmiset käyttävät keskimäärin 12–15 prosenttia tuloistaan ruokaan, ja ruuan laatu on parempi kuin koskaan.
Johtaja Rob Smith Agco-konsernista kertoi, että Afrikassa on paljon mahdollisuuksia koneellistaa.
Agco panostaa Afrikan maatalouden kehittämiseen.
Smithin mukaan uusilla koneilla on saatu moninkertaisia satoja verrattuna vanhoihin menetelmiin, vaikka on käytetty samoja siemeniä ja lannoitteita.
Minssenin mukaan tulevaisuuden keinoja ovat pienet robotit, joilla voidaan tehdä kasvikohtaista erikoiskäsittelyä. Lisäksi tarvitaan isoja automaattisia koneita, joilla voidaan tehdä työt nopeasti isoilta aloilta.
Menetelmien valintoihin vaikuttavat viljelykierrot, lait ja määräykset sekä se, missä ajassa työt on tehtävä.
Tuure Kiviranta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
