Pukkaako pihallesi vielä kurtturuusua? Vieraslajin pitää pian olla hävitetty ja se koskee kaikkia maanomistajia – rannikolla on onnistuttu näillä keinoilla

Kurtturuusu leviää marjojen ja siementen kelluessa uusille alueille sekä lintujen levittämänä. Rannalle asetuttuaan kurtturuusu pystyy vaakajuurakkonsa avulla levittäytymään läpitunkemattomiksi tiheiköiksi. Levitessään kurtturuusu syrjäyttää alkuperäisen kasvillisuuden, hyönteisiä ja muita eläimiä. Kuva: Lena Wagrén/Metsähallitus

1. kesäkuuta astuu Suomessa voimaan vieraslaji kurtturuusun kasvatuskielto, kun kolmen vuoden siirtymäaika loppuu.

Maanomistajien pitää siis hävittää kurtturuusu kiinteistöiltään kesäkuuhun mennessä.

Kielto koskee kaikkia maanomistajia mökkiläisistä kuntiin ja kaupunkeihin. Myös Metsähallitus on velvollinen poistamaan kurtturuusut hallinnoimiltaan kiinteistöiltä.

Metsähallitus kertoo tiedotteessa onnistuneensa torjumaan kurtturuusua Suomen rannikolla, esimerkiksi Saaristomerellä, Närpiön saaristossa ja Valassaarilla.

Kurtturuusun esiintymiä on löydetty tähän mennessä Rannikko-Life ja Inspect-hankkeissa yhteensä 685 paikassa 9 260 neliömetrin alalla.

Kurtturuusu on saatu hävitettyä kahden kesän aikana vuosina 2019 ja 2020 yhteensä 1 590 neliömetrin kokoiselta alalta.

Metsähallituksen mukaan hyviä tuloksia on saatu aikaan esimerkiksi Närpiön saariston Natura-alueella, jossa 164 löydetystä esiintymästä on torjuttu yhtä lukuun ottamatta kaikki, ja hävitetyksi on saatu 68 kappaletta 447 neliömetrin alalta.

Havaintoja kurtturuusuista tekevät Metsähallituksen henkilöstön lisäksi esimerkiksi retkeilijät.

Rannikko-Life- ja Inspect-hankkeissa torjuntaa on tehty yhdeksällä Natura-alueella: Lemmenlaakson lehdossa Järvenpäässä, Uudenkaupungin saaristossa, Preiviikinlahdella Porissa, Saaristomerellä, Örön saarella, Merenkurkun saaristossa, Kristiinankaupungin saaristossa, Närpiön saaristossa ja Perämeren saarilla, tiedotteessa kerrotaan.

Metsähallituksen käyttämät menetelmät riippuvat kasvin paikasta ja sääoloista.

Kurtturuusu ei kuulu Suomen lajistoon, vaan se on vieraslaji, joka syrjäyttää luontaisen kasvillisuuden.

Kurtturuusu luokiteltiin vuonna 2019 valtioneuvoston asetuksella kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi ja lisättiin haitallisten vieraslajien luetteloon.

“Kurtturuusukasvustoja torjutaan, jotta kasvin leviäminen yhä uusille alueille saataisiin estettyä. Näin turvataan uhanalaisten lajien elintilaa ja estetään niiden häviäminen”, kertoo Metsähallituksen suunnittelija Roosa Hautala tiedotteessa.

Lue lisää:

Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan kesäkuun alussa – tarhakurtturuusut saavat kukoistaa edelleen

Haitallisen kurtturuusun torjunnassa hyviä tuloksia uudella menetelmällä

Lehti: Teiden varsien kurtturuusujen ja komealupiinin hävittäminen maksaa jopa 50 miljoonaa euroa

• 1. Pensaan kaivaminen juurineen
• Pienet pensaat kiskotaan ylös juurineen.
• Juuristoa kaivetaan maasta parinkin metrin syvyyteen, aina 2 millimetrin paksuisiin juuriin asti.
• Siemenpankki voi aktivoitua, kun maata myllätään. Tilanne tullaan tarkastamaan myöhemmin.
• Juurakot jätetään kuivamaan paikkaan, jossa ne eivät pääse juurtumaan uudelleen.
• Menetelmä soveltuu parhaiten torjuttaessa siementaimia ja pieniä kurtturuusuesiintymiä. Kivikossa ja kallioiden lomassa kaivaminen on usein mahdotonta.
• 2. Näännytys
• Menetelmässä kaikki ruusupensaan uudet, vihreät versot katkaistaan pois.
• Ensimmäisenä vuonna versot pyritään käymään katkomassa 2-4 kertaa. Seuraavina vuosina katkomista tehdään 2–3 kertaa kasvukauden aikana aina uusien versojen synnyttyä. 3–4 vuodessa pensas näivettyy kokonaan hengiltä.
• Jos kasvusto on iso, siihen voidaan ensin leikata käytäviä. Jos kasvissa on jo marjoja, ne tulee poimia ensin talteen ja viedä hävitettäväksi.
• Menetelmä soveltuu parhaiten torjuntaan kallioisille tai kivikkoisille paikoille, joilla juurakoiden pois kitkeminen ei onnistu.
• 3. Pensaan leikkaaminen ja maan peittäminen
• Suuret kasvustot etenkin kallioisella tai kivikkoisella maalla voidaan torjua leikkaamalla kasvusto tyvestä poikki pitkävartisilla oksasaksilla tai raivaussahalla.
• Sitten koko esiintymäalue peitetään vahvalla pressulla, maakatekalvolla tai aumamuovilla.
• Pressun reunojen tulee yltää ruusukasvuston tai alas leikattujen kantojen yli vähintään metrin. Hiekkamailla pensailla on havaittu jopa 2,5 m pitkiä maanalaisia sivuhaaroja, jotka saattavat lähteä kasvamaan.
• Pressun reunat tulee saada tiiviisti ja tuulta kestävästi maata vasten esim. kivien avulla.
• Menetelmä soveltuu parhaiten yksittäisten isojen esiintymien torjuntaan. Menetelmä ei sovellu aalloille alttiille tai korkean meriveden säännöllisesti peittämille rannoille.
• 4. Myrkytys glyfosaatilla
• Glyfosaatilla on tällä hetkellä myyntilupa EU:ssa vuoteen 2022 asti.
• Puutarhakäyttöön tarkoitetun liuoksen käyttäminen on sallittua kaikille. Sen sijaan vahvan, maatalouskäyttöön tarkoitetun liuoksen käyttäminen ja aineen ostaminen edellyttävät kasvinsuojelukurssin käyntiä.
• Kaikki kurtturuusujen versot ja kaikki lehdet on pyrittävä löytämään ja käsittelemään torjunta-aineella mahdollisimman tarkasti.
• Euroopan kemikaaliviraston tutkimusten mukaan glyfosaatti voi aiheuttaa vakavia silmävaurioita ja on myrkyllinen vesistöjen eliöille. Tutkimusten mukaan glyfosaatti saattaa aiheuttaa välillisesti haittaa pölyttäjille, minkä vuoksi torjuttavista pensaista leikataan kukat pois.
• Aine hajoaa maaperäeliöstön vaikutuksesta. Suoja-aika on tyypillisesti 8–12 viikkoa.
• Menetelmä soveltuu parhaiten, kun muut menetelmät eivät ole käytettävissä, esimerkiksi esiintymän laajuuden vuoksi, tai jos kohde sijaitsee kaukana tai häiriölle herkällä paikalla.
• Lähde: Metsähallituksen torjuntaohje: https://www.metsa.fi/projekti/rannikko-life-hanke/kurttulehtiruusun-torjunta-rannikko-life-hankkeessa/