Vaalirahakohu avasi yksityishenkilöiden lompakot

Viime vuosien vaalirahakohu vähensi ulkopuolisen rahoituksen osuutta eduskuntavaalikampanjoissa.

”Vaalirahakohu on hillinnyt yritysten halua sijoittaa poliitikkoihin”, kertoo vaalirahoitusta tutkinut valtiotieteen tohtori Tomi Venho.

Hänen mukaansa yksityisten henkilöiden antama tuki on kuitenkin kasvanut yritysten tuen osuuden pienentyessä.

Yritysten tuki ehdokkaiden vaalibudjeteista on laskenut vuoden 1999 eduskuntavaalien 30 prosentista vuoden 2011 vaaleissa 18 prosenttiin. Venho kertoi maanantaina tutkimuksestaan En tiedä–en muista–en kommentoi.

Ehdokkaiden omasta pussista tulevan rahoituksen osuus on kasvanut 12 vuodessa vajaasta 30 prosentista lähes 40 prosenttiin.

Valituiksi tulleiden kansanedustajien kampanjarahoituksesta yrityksiltä tosin tuli viime kevään vaaleissa liki joka neljäs euro. Vastaavasti oman lompakon osuus oli pienempi kuin kaikilla ehdokkailla.

Yksityishenkilöiltä tulevan vaalirahoituksen osuuden kasvu kahdeksasta noin 16 prosenttiin on Venhon mielestä yllättävää.

”Luulisi, että he ovat kurkkua myöten täynnä poliitikkoja”, Venho sanoo.

Hän pitää yksityishenkilöiden pieninä puroina tulevaa rahoitusta parhaana vaalirahoituksena.

”Sehän tukee poliitikkojen riippumattomuutta. Silloin kun on paljon rahoittajia ja pieniä summia, silloin yhden poisjäännissä ei ole painostusmahdollisuutta”, Venho sanoo.

Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKSin rahoittaman tutkimuksen mukaan puolueiden vaalikulut eduskuntavaaleissa ovat kasvaneet 1970-luvulta lähtien pitkällä aikavälillä.

Kuntavaaleissa kulut ovat sen sijaan pysyneet vakiotasolla, suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta.

Venho keräsi tutkimustaan varten tietoja muun muassa vaalirahoitusilmoituksista. Viime vuoden eduskuntavaalien kampanjointi maksoi ehdokkailta ja puolueilta yhteensä noin 35 miljoonaa euroa.

Valituksi tulleiden kansanedustajien keskimääräinen budjetti oli vajaat 35 000 euroa. Kaikkien ehdokkaiden keskiarvobudjetti oli 11 000 euroa.