Uusia koulutuslinjoja avataan maakuntien korkeakouluihin – "Kokoomuslaisille ja muille kriitikoille sanon, että eiväthän korkeakoulut tyhmiä ole"
Ministeri Antti Kurvisen (kesk.) mukaan korkeakoulupolitiikassa on käsillä suunnanmuutos. Maakunnallisen korkeakoulutuksen vahvistaminen on kerännyt osakseen myös kritiikkiä kokoomuspoliitikkojen ja tieteentekijöiden suunnalta.
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) uskoo hajauttavan korkeakoulupolitiikan lisäävän osaamista koko maassa. Kuva: Jaana KankaanpääTiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) kertoo MT:lle, että korkeakoulutusta maakunnissa vahvistetaan tällä hallituskaudella huomattavan paljon.
"Ennen joulua myönsin yli 2 000 uutta koulutuspaikkaa korkeakouluihin halki maan, ja nyt kuusi yliopistoa ja yhdeksän ammattikorkeakoulua saavat uusia koulutuslinjoja. Koulutusmahdollisuuksia maakunnissa laajennetaan merkittävästi", Kurvinen kommentoi.
Keskustalaisen ministerin mukaan korkeakoulupolitiikassa on käsillä suunnanmuutos.
"Tällä hallituskaudella olemme tehneet voimakkaasti hajauttavaa koulutuspolitiikkaa. Muutos on historiallinen", Kurvinen sanoo.
Hajauttavan korkeakoulupolitiikan taustalla on Kurvisen mukaan tarve osaamispohjan ja osaamisen vahvistamiseen koko maassa.
"Meillä on kolme erittäin kunnianhimoista kymmenvuotistavoitetta, jotka tähtäävät kaikki vuoteen 2030. Tavoittelemme tilannetta, jossa puolet alle 35-vuotiaista olisivat korkeakoulutettuja, tutkimus- ja kehitysmenot 4 prosenttia suhteessa BKT:hen ja kansainvälisten opiskelijoiden määrä olisi kolminkertaistunut nykyisestä."
Maakunnallisen korkeakoulutuksen vahvistaminen on kerännyt osakseen myös jonkin verran kritiikkiä kokoomuspoliitikkojen ja tieteentekijöiden suunnalta.
"Kaikki muuthan tätä lähinnä ovat kehuneet paitsi kokoomuslaiset, joita harmittaa, että lisätään alueellista korkeakoulutusta. Nyt ei keskitä ja komenneta Helsingistä, vaan luotetaan korkeakouluihin alueilla", Kurvinen vastaa.
Kurvinen korostaa, että Suomen korkeakoulut ovat itse vastuussa rahoituksensa kestävyydestä.
"Valtio ei suuntaa ylimääräistä rahaa korkeakouluille, vaan heillä on oma rahoituksensa ja siellä on laskettu, että tämä pystytään rahoittamaan. Monilla alueillahan yritykset ja kunnat sijoittavat nyt miljoonia korkeakoulutuksen vahvistamiseen", Kurvinen tähdentää.
"Kokoomuslaisille ja muille kriitikoille sanon, että eiväthän korkeakoulut tyhmiä ole. Kyllä Lapin yliopistossa, Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Itä-Suomen yliopistossa osataan laskea, miten koulutus on järkevää järjestää."
Uusia koulutuslinjoja saaneet korkeakoulut olivat itse hakeneet koulutusvastuita.
"Kaikki hakemuksethan eivät toki menneet läpi. Yksi iso kriteeri oli, että ovatko nämä koulutusvastuut taloudellisesti terveellä pohjalla”, tiede- ja kulttuuriministeri summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
