Korkea kaasun hinta on tappamassa ison osan Euroopan lannoiteteollisuudesta – seuraukset kohtalokkaita EU:n huoltovarmuudelle

Ammoniakkilannoitteiden tuotantokustannuksista 90 prosenttia tulee maakaasusta, jota käytetään sekä raaka-aineena että energialähteenä. Kuva: Valmistajat

Lannoitealan eurooppalaisen etujärjestön Fertilizers Europen (FE) ja markkinatutkimuslaitos ICIS:n luvut ovat tylyjä.

Norjalainen lannoitejätti Yara tuottaa typpilannoitteiden raaka-ainetta ammoniakkia enää 35 prosentin kapasiteetilla Euroopassa. Puolalainen Azoty on leikannut tuotantonsa puoleen Ukrainan sotaa edeltävästä ajasta. Saksan suurin ammoniakin tuottaja SKW Pisteritz on ajanut tehtaansa kokonaan alas ja on hyvin epätodennäköistä, että niitä käynnistetään uudelleen lähiaikoina.

Saksalaisen teollisuusliitto Agrarin toimitusjohtaja Martin May on varoittanut, että jos kaasun hinta pysyy pitkään nykyisellä tasolla Saksassa ei enää kannata tuottaa typpilannoitteita lainkaan.

”Viimeisenä seurauksena kotimaiset tuotantolaitokset joudutaan sulkemaan kokonaan”, May sanoo talouslehti Handelsblattissa. Alan etujärjestöt eri maissa arvioivat, että sama koskee koko Eurooppaa.

FE ja sen jäsenliitot lähettivät viime viikolla EU:n komission puheenjohtalle Ursula von der Leyenille kirjeen, jossa vaadittiin komissiolta ja jäsenmailta nopeita toimia kaasun hintakehityksen hillitsemiseksi. Toistaiseksi näyttää siltä, että mitään koko EU:n laajuista hintakattoa ei ole luvassa.

Maakaasu on typpilannoiteteollisuudelle sekä korvaamaton raaka-aine että myös energian lähde. Maakaasun osuus ammoniakkilannoitteiden tuotantokustannuksista on noin 90 prosenttia.

Typpilannoitteiden hinnat ovat Keski-Euroopassa kaksinkertaistuneet vuodessa. Samaan aikaan maakaasun hinta on yli kymmenkertaistunut. Tästä syystä eurooppalaiset valmistajat eivät enää ole kilpailukykyisiä Pohjois-Afrikan tai Yhdysvaltain kilpailijoihin verrattuna.

Ammoniakkitehtaiden tuotantoa on joko vähennetty tuntuvasti tai ajettu kokonaan alas Saksan ja Puolan lisäksi muiden muassa Romaniassa, Britanniassa, Liettuassa ja Ranskassa. Hollantilaisen Rapobankin analyytikkojen mielestä on ylipäätään ihme, että Euroopassa vielä tuotetaan typpilannoitteita näillä maakaasun hinnoilla.

EU-maataloudessa käytetään vuodessa 11 miljoonaa tonnia typpilannoitteita. Pelkästään Yaran tekemät tuotannon leikkaukset tarkoittavat, että Euroopasta markkinoille tulee lannoitteita noin kolme miljoonaa tonnia vähemmän kuin normaalisti.

Euroopan lannoitetuotannon kapasiteetti on 30 vuodessa pudonnut puoleen ja samalla tuonnin osuus on kasvanut. Tällä hetkellä tuotantolaitoksia on yhteensä 120 ja 50 niistä valmistaa typpituotteita.

Akuutista lannoitepulasta ei vielä voida puhua. Ammoniakkia tuotetaan maailmanlaajuisesti ja sitä kuljetetaan laivoilla Eurooppaan. Lannoitteiden hinnat nousevat kuitenkin vääjäämättä, jos Euroopan tuotanto supistuu pysyvästi.

Pitkällä tähtäimellä suurin riski on se, että EU-alueen maatalous on jatkossa lähes täysin riippuvainen Yhdysvaltain ja Lähi-idän ammoniakkituotannosta. Samaan aikaan, kun Euroopassa ajetaan kapasiteettia alas, Persianlahden maihin rakennetaan uutta, koska raaka-aine eli maakaasu ja energia on siellä halpaa.

Muutama viikko sitten saksalainen Thyssen-Krupp sai Qatarin emiraatilta tilauksen rakentaa maailman suurin ammoniakin tuotantolaitos vuoteen 2026 mennessä. Myös muiden muassa Omaniin ja Saudi-Arabiaan ollaan alan eurooppalaisten liittojen keräämien tietojen mukaan rakentamassa suuria uusia lannoitetehtaita.

Saksassa maataloustuottajien etujärjestön DBV:n puheenjohtaja Joachim Rukwied on korostanut, että saksalaisesta ja eurooppalaisesta lannoitetuotannosta on pidettävä kiinni. Typpilannoitteet ovat välttämättömiä, jos nykyisistä tuotantomääristä haluataan pitää kiinni.

Euroopan huoltovarmuudelle lannoiteriippuvuus esimerkiksi juuri Persianlahden diktatuureista olisi ”massiivinen riski”, Brysselin komissiossa maatalousasioita hoitavat virkamies korostaa MT:lle.

Ukrainassa sotaa käyvä ja viime päivinä alakynteen joutunut Venäjä, maailman suurin lannoitteiden ja ammoniakin tuottaja ja viejä, on Brysselin virkamieslähteiden mukaan vielä ”kirjoittamaton kortti”.

Venäjä on rajoittanut lannoitteiden vientiä huomattavasti ja suunnannut sitä vain niihin maihin, jotka eivät ole tuominneet hyökkäystä Ukrainaan. Tämä Kremlin antama määräys on voimassa määräyksellä vuoden loppuun asti. Sillä on varmistaa, että venäläiset viljelijät saavat halvalla lannoitteita ja että tuotanto pysyy korkealla.

EU-asiantuntijat arvioivat, että Venäjä pyrkii jatkossa lisäämään ammoniakin tuotantoa ja vientiä, kun maakaasun vienti Eurooppaan vähenee. Lannoitteista voi tulla uusi ase lännen ja Venäjän välisessä pakotesodassa. Toistaiseksi lannoitteet eivät ole USA:n ja EU:n pakotelistoilla.

Lue lisää: