Selkämeren silakalla menee hyvin
Alustavat tulokset Selkämeren silakkakannan tilasta näyttävät hyviltä. Riista- ja kalantutkimuslaitoksen (Rktl) kalantutkimusmatkalla saatiin saaliiksi hyväkuntoisia silakoita, joista osa oli isoja.
Myös silakan lisääntyminen vaikuttaa onnistuneen hyvin kuluvana vuonna.
Rktl teki kalantutkimusmatkan nyt ensimmäistä kertaa Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalus Arandalla tänä syksynä.
”Tärkein syy silakan menestymiseen Selkämerellä on kilohailin vähäisyys. Kilohaili ei menesty Selkämerellä muun muassa sen alhaisen suolapitoisuuden takia”, kertoo laitoksen erikoistutkija Jari Raitaniemi.
Selkämerellä ulappavesikaloja on muutenkin vähän ja ravintokilpailu on vähäistä silakoiden nuoruusvaiheessa.
Myös lämpimät kesät 1990- ja 2000-luvuilla ovat tuottaneet vahvoja vuosiluokkia.
Silakan kalastuskiintiö vuodelle 2014 kasvoi 30 prosentilla 137 800 tonniin Pohjanlahden alueella. Selkämeri kuuluu Pohjanlahden kiintiöalueeseen. Selkämeri on silakan pääkalastusalue.
Laskennallinen arvio silakan kutukannasta Selkämerellä on miljoona tonnia silakkaa.
Kalakantojen seurantaa varten Aranda varusteltiin kaikuluotaus- ja troolauslaitteilla. Tieto silakka- ja kilohailikantojen runsaudesta hankittiin kaikuluotaamalla ja kalaston koostumus selvitettiin koetroolauksilla.
Troolisaaliista määritettiin kalalajien osuudet ja lajikohtaiset pituusjakaumat. Lisäksi silakoista ja kilohaileista otettiin näytteitä iänmäärityksiin sekä dioksiini-, vierasaine- ja ravintoanalyyseihin.
Itämeren pääaltaalta ja Suomenlahdelta kerätty kalakanta-aineisto yhdistetään myöhemmin muiden Itämeren maiden alueiltaan keräämiin aineistoihin.
Tietoa kalakantojen tilasta hyödyntää muun muassa Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES), joka antaa suositukset suurimmista sallituista saalismääristä.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
