Lepakot napsivat tuhohyönteisiä

Tutkimuksessa olivat mukana Suomen yleisimmät lepakkolajit: pohjanlepakko, vesisiippa, isoviiksisiippa, viiksisiippa ja korvayökkö. Kuva: Eero Vesterinen

Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat ovat kartoittaneet useimpien Suomen lepakoiden ruokavalion. Lepakoiden ruokavalio sisältää huomattavan määrän erilaisia selkärangattomia, mukaan lukien kovakuoriaisia, hyttysiä ja perhosia. Kaiken kaikkiaan tutkijat pystyivät määrittämään yli 500 eri saalislajia projektia varten kerätyistä noin 1 200 papanasta. Tutkimuksessa olivat mukana pohjanlepakko, vesisiippa, isoviiksisiippa, viiksisiippa ja korvayökkö.

Löydökset paljastivat, että lepakot syövät eri ympäristöjen tuhohyönteisiä, ja rajoittavat siten niiden aiheuttamia vahinkoja. Lepakot popsivat kiitettävästi myös ihmiselle kiusallisia hyttysiä. Lepakoiden ravinnon perusteella tutkijat pystyivät päättelemään, missä ja miten lepakot ovat saalistaneet.

Löydöt vahvistavat aiempia käsityksiä lepakoiden elintapojen jakautumisesta erilaisiin saalistuskiltoihin.

"Osa lepakoista nappaa saaliinsa pääosin ilmasta, toiset saalistavat vesistöjen luona, kun taas kolmas porukka on erikoistunut hakemaan ruokansa erilaisilta pinnoilta tai vaikkapa maasta", selventää dosentti Thomas Lilley Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksessa poikkeuksellista on se, että näytteet kerättiin suoraan lepakoiden päiväpiiloista, jolloin lepakoita ei tarvinnut ottaa kiinni. Lajit varmistettiin DNA-menetelmällä.

Lepakoiden ravinto paljastaa samalla tietoa luonnon monimuotoisuudesta. Aineistoa voidaan siten hyödyntää monimuotoisuustutkimuksessa.

"Nythän voimme koko ajan lukea eri puolilta maapalloa uusista tutkimustuloksista, joiden mukaan luonnon monimuotoisuus häviää huolestuttavaa vauhtia", huomauttaa tutkijatohtori Eero Vesterinen, joka työskentelee sekä Turun että Helsingin yliopistoissa.

Kansainvälisessä Ecology & Evolution -julkaisusarjassa julkaistu tutkimusartikkeli pohjautuu Turun yliopiston biologian laitoksen pro gradu -tutkielmaan.