Punaisen tuvan mummo eli ympäristöystävällistä elämää – Suomi oli hiilineutraali 1950-luvulla
Vauraus on tuonut mukanaan ympäristöä kuormittavia kulutustottumuksia.
Joitakin vuosikymmeniä sitten suomalaisten haaveena oli punainen tupa ja perunamaa. Houkutteleeko vaatimaton elämä nykynuorisoa? Kuva: Meri VilenMoni asia on nykyisin paremmin kuin sata vuotta sitten, sitä ei käy kieltäminen. Vaikka näin on, yksi iso asia oli ennen paremmin. Maamme oli hiilineutraali.
Sata vuotta sitten kaupungeissa asui alle viidennes suomalaisista. 1970-luvulla alkoi maaseudun ja kaupunkien väkimäärä olla kutakuinkin tasoissa. Tällä hetkellä kaupungeissa asuu yli kaksi kolmasosaa suomalaisista.
Ihmisen aiheuttama ilmastokuormitus alkoi Suomessa näkyä ilmakehän hiilipäästöinä 1950-luvun loppupuolella. Siihen saakka niukka elintaso oli pitänyt kulutuksen ympäristön kannalta kestävänä.
”Julkaisimme vuonna 2006 tutkimuksen, jota varten analysoimme hiilitaseen vuodesta 1922 lähtien. Tulosten perusteella Suomi oli hiilineutraali vielä 1950-luvulla”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski.
Entisajan köyhä maalaisihminen oli ilmastoystävällinen. Vauraus ja kaupungistuminen toivat tullessaan ympäristöä kuormittavia kulutustottumuksia.
Sata vuotta sitten ihmisten eliniänodote oli reilusti alle 50 vuotta. Avioliittoja solmittiin lähes yhtä paljon kuin nykyisin, mutta avioerojen määrä liikkui sadoissa. Nykypäivänä eroja rekisteröidään yli 13 000:n vuosivauhdilla.
Kertooko erojen määrä hyvin- vai pahoinvoinnista nyky-yhteiskunnassa? Pentti Linkolan mielestä se kertoo pahoinvoinnista. Ihmiset eivät enää osaa elää yhdessä.
Toisaalta perheet, joissa isä on mukana lasten arjessa, voivat lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan paremmin kuin monet sodanjälkeisten ikäluokkien perheet.
Yksinkertaisia vastauksia näihin kysymyksiin ei ole tarjolla.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
