Perussuomalaiset haluaa brexit-jälkihoidon hallitusohjelmaan

Jussi Halla-ahon mielestä Suomen täytyy pitää tarkoin puoliaan ja edistää sitä, että EU:n sisäiset rahansiirrot otetaan uudelleen tarkasteluun. Kuva: LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

Kun perussuomalaisten puheenjohtajalta Jussi Halla-aholta kysyy kolmea puolueen toivomaa kärkiteemaa seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan, ei ole kovin suuri yllätys, että paalupaikan listauksessa saa maahanmuuttopolitiikan tuntuva muuttaminen.

Kakkospaikka ei sekään ole järin suuri yllätys, kun muistetaan perussuomalaisten nihkeähkö suhtautuminen Euroopan unioniin.

"Kun brexitin myötä toiseksi suurin nettomaksaja poistuu Euroopan Unionista, Suomen täytyy pitää tarkoin puoliaan ja edistää sitä, että EU:n sisäiset rahansiirrot otetaan uudelleen tarkasteluun, jotta jäljelle jäävien nettomaksajien osuus ei kasva", Halla-aho listaa.

Kolmospaikalle Halla-ahon listauksessa nousee suomalainen työ ja työllisyys, joilla hän viittaa ennen muuta ilmasto- ja energiapolitiikkaan.

"Meillä on hyvin energiaintensiivinen teollisuus. Oikeastaan kaikki vientiteollisuutemme alat ovat hyvin energiaintensiivisiä. Siksi on tärkeää, että kohtuuhintaista energiaa on Suomessa saatavissa jatkossakin. Tämä on otettava huomioon kun Suomi asettaa omia kansallisia ilmastotavoitteitaan", Halla-aho summaa.

Tulevan vaalikauden suureksi kysymykseksi on uumoiltu sosiaaliturvan uudistamista. Halla-aho kommentoi asiaa kieli keskellä suuta. Halla-ahon mukaan sosiaaliturvan pitää olla kannustavaa, mutta samalla hän moittii Sipilän hallitusta työttömien hyödyttömästä painostamisesta aktiivimallillaan.

"Meidän mielestämme meillä pitää olla hyvä turvaverkko yhteiskunnassa, mutta se ei saa muodostua elämäntavaksi", Halla-aho sanoo.

Perustulolle Halla-aho ei lämpene, vaan hänen mukaansa sosiaaliturvan pitää olla vastikkeellista ja tarveharkintaista.

"Sinänsä pyrkimys kohti yhden luukun palveluja on hyvä tavoite, mutta asian kääntöpuoli on se, että mitä helpompaa erilaisten tukien hakeminen on, sitä enemmän niitä haetaan. Tämä täytyy ottaa huomioon, vaikka sen sanominen ei välttämättä kauhean poliittisesti korrektia olekaan", Halla-aho muotoilee.

Verotuksen saralla perussuomalaiset haluavat keskituloisten verotuksen keventämistä sekä kevennyksiä sähkön, polttoaineiden ja autojen verotukseen. Veronkevennykset voitaisiin Halla-ahon mukaan kattaa niiden dynaamisilla vaikutuksilla kansalaisten kulutuskyvyn kasvaessa sekä tiukentuneen maahanmuuttopolitiikan myötä vähentyneillä sosiaalimenoilla.

Verotuksen keventäminen auttaisi Halla-ahon mukaan myös kannustinloukkujen purkamisessa.

"Matalampi verotus myös tekee työssäkäymisestä kannattavampaa. Korkeiden verojen ja korkeiden asumis- ja elämiskustannusten vuoksi käteen jäävät tulot eivät aina pysty kilpailemaan sosiaaliturvan kanssa."

Ilmastopolitiikassa perussuomalaiset ovat vetäneet omaa linjaansa, ja joulun alla puolue jättäytyi ainoana pois muiden eduskuntapuolueiden allekirjoittamasta ilmastolinjauksesta.

Puolueen mukaan Suomi on jo tehnyt päästöjen vähentämisessä osuutensa, minkä vuoksi Suomen ei tarvitse luopua kivihiilestä nyt esitetyllä aikataululla eikä kieltää turpeen käyttöä energiantuotannossa.

"Päästövähennyksiä pitäisi tehdä EU:ssa siellä, missä niitä on kaikkein halvinta tehdä", Halla-aho sanoo.

"EU:n taakanjako perustuu vääriin lähtökohtiin. Se perustuu bruttokansantuotteeseen eikä vallitsevaan tilanteeseen ja siihen missä vähennyksiä olisi kaikkein helpointa tehdä. Tällaisella politiikalla ruokitaan hiilivuotoa eli sitä, että teollisuus muuttaa sinne missä se saastuttaa kaikista eniten."