Taiteilijaystävykset vaikuttivat toisiinsa vahvasti
HÄMEENLINNA (MT)
Suomen kultakauden aikana ja sen jälkeenkin vaikuttaneet merkittävät suomalaiset naistaiteilijat Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Helena Westermarck ja Ada Thilén tutustuivat jo opiskeluaikoinaan.
Thiléniä lukuun ottamatta kaikki opiskelivat Helsingissä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Thilénkin myöhemmin muiden kanssa Adolf von Beckerin yksityisessä piirustus- ja maalausakatemiassa.
Naisia yhdistivät myös myöhemmin jatko-opiskelu Pariisissa, yhteiset ateljeet ja yhdessä tehdyt työskentelymatkat muun muassa Bretagneen ja Cornwalliin.
Kesän aikana Hämeenlinnan taidemuseo esittelee kaupungin 375-vuotisjuhlanäyttelynä neljän taiteilijan tuotantoa parinsadan teoksen verran. Teoksista noin 120 on öljymaalauksia.
”Tämä on ensimmäinen kerta, kun näiden taiteilijoiden teoksia voi vertailla. Aiheet ja maalaustavat nousevat esille”, sanoo näyttelyn kokoamiseen keskeisesti vaikuttanut taidehistorian professori emerita Riitta Konttinen.
”On hienoa nähdä heidät yhdessä.”
Schjerfbeckin, Wiikin, Westermarckin ja Thilénin teokset edustavat suomalaisessa maalaustavassa uutta suuntausta, jossa siveltimen jälkiä ei enää maalattu peittoon.
Von Beckerin akatemiasta juontuvat naisten omaksuman ranskalaisen maalaustavan perusteet, jossa tekniikan ohella uutta oli tapa, jolla malleja katsottiin.
”Neljän taiteilijan tuotannossa tuli esille selvästi tämä maalaustapa”, Konttinen mainitsee.
”Von Beckerin oppien jälkeen naisten oli helppo siirtyä opiskelemaan Ranskaan.”
Pariisi merkitsi nelikolle paitsi tärkeätä opiskelukaupunkia myös vapaampaa elämää.
Konttisen mukaan näyttelyn ideana oli tehdä yhdessä matka neljän taiteilijan kanssa. Esillä on runsaasti teoksia, joita ei joko aiemmin tai pitkään aikaan ole nähty julkisuudessa.
”Ada Thilén on heistä tuntemattomin. Hän itse halusi olla vähän vetäytyvä”, Konttinen luonnehtii.
Thilén oli alunperin Hjalmar Munsterhjelmin opissa, ja sieltä on peräisin hänen kiinnostuksensa maisemamaalaukseen. Varhaisemman kauden pikkutarkkuus muuttui myöhemmin pelkistyneeseen ilmaisuun ja rohkeaan värien käyttöön.
”Hänen tuotannossaan on hienoja lapsikuvia”, Konttinen toteaa.
Thilénin maalaukset ovat jääneet hänen kuolemansa jälkeen lähes tuntemattomiksi.
Hämeenlinnan näyttely esittelee kiinnostavia näkökulmia taiteilijoiden yhdessä työskentelystä.
Ehkä kiinnostavin taulupari tässä mielessä on Helene Schjerfbeckin ja Maria Wiikin rinnan asetetut orvokkiasetelmat. Samaan kimppuun on kummallakin tyypillinen taiteellinen otteensa, Schjerfbeckillä pelkistetympi, Wiikillä tarkempi.
Yhdessä työskentely näkyy toki monella muullakin tavalla. Näyttelyn tunnuskuvaksi valikoituneen Helene Schjerfbeckin maalauksen Nuori nainen koivujen alla mallina on Ada Thilén.
Myös muut taiteilijasisaruksista ovat vuoroin olleet toinen toistensa malleina.
Riitta Konttinen huomauttaa, että tässä näyttelyssä Schjerfbeck ei dominoi niin vahvasti kuin olisi voinut kuvitella.
Taiteilijoiden esitystavoissa on eroja. Siinä missä Schjerfbeck maalaa suurikokoisia teoksia, Maria Wiik pitäytyy pienikokoisissa.
”Wiik on sanonut, ettei mikään ole niin typerää, kuin maalata pieni asia isoon kokoon”, Konttinen kertoo.
Helena Westermarckin ura taiteilijana jäi nelikosta lyhyimmäksi. Hän epäili omaa taiteilijuuttaan. Myös sairastuminen keuhkotuberkuloosiin vaikutti ja hän vaihtoi kirjoittamiseen. Siinä hän on hyödyntänyt taiteilijakautensa kokemuksia ja käyttää taiteilijatovereitaan tarinoidensa esikuvina.
Helena Westermarckin näyttelyssä olevista teoksista Silittäjättäret herätti Konttisen mukaan aikanaan suoranaisen sodan ja taiteilijaan kohdistuneen arvosteluiden ryöpyn. Aikalaisarvostelijat paheksuivat erityisesti sitä, että teoksen naiset olivat heidän mielestään rumia.
Neljän taiteilijan teokset ovat esillä Hämeenlinnassa syksyyn asti. Osa nyt Hämeenlinnassa olevista teoksista nähdään myös syksyllä Kuopion taidemuseon näyttelyssä.
Riitta Konttiselta on näyttelyn yhteydessä julkaistu neljää taiteilijaa ja heidän yhteyksiään esittelevä teos Taiteilijatoveruutta.
MAIKKI KULMALA
Taiteilijatoveruutta-näyttely
7.9. asti
Hämeenlinnan taidemuseo,
Viipurintie 2, Hämeenlinna.
Riitta Konttinen:
Taiteilijatoveruutta.
143 sivua. Siltala.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
