Lumihotelli luotiin unelmista
Lumen ja jään keskellä yöpyminen on monille arktinen elämys, joka on koettava ainakin kerran elämässä. Lumihotellissa on 29 huonetta, kuvassa näkyy yksi jääsviiteistä. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoROVANIEMI
Parhaat Lapin elämykset saattavat löytyä lumen ja jään keskeltä, lähes taianomaisesta hiljaisuudesta ja rauhasta. Lumihotellin isäntä ja emäntä ottavat vastaan kuuranvalkoisella pääovella.
Aulassa vieraita tervehtii jäästä rakennettu viikinkivene, jonka keulaa koristaa hirvenpää. Vene kertoo tarinaa alueen menneisyydestä. Puinen hirvenpää, joka löydettiin lumihotellin lähistöltä, on Pohjoismaiden vanhin puuesine. Se on esillä tiedekeskus Arktikumissa Rovaniemellä.
”Hirvenpää oli halkonut tuulta viikinkiveneen keulassa. Halusimme tuoda hotelliin palasen paikallishistoriaa viikinkiveneen muodossa ”, Arctic Snow Hotel -lumihotellin kolmikymppiset yrittäjät Heidi ja Ville Haavikko kertovat.
Lumesta ja jäästä rakentaminen ei ole yrittäjien mielestä hankalaa, kun homma on hallussa. Suurempi hankaluus piilee siinä, että lumi- ja jäärakentamiseen ei ole saatavilla kovinkaan paljon koulutusta.
”Tekemällä oppii, ja kun kromosomit ovat sopivasti vinossa, silloin voi eksyä näihin hommiin”, Ville Haavikko sanailee.
Arctic Snow Hotel tekee yhteistyötä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa.
”Jäänveistokurssilaiset pitävät täällä työpajaansa. Heillä on mahdollisuus valmistaa käyttötaidetta lumesta ja jäästä.”
Yritys työllistää sesonkina omistajiensa lisäksi 15 palkattua työntekijää, joista osa on vihkiytynyt lumirakentamiseen. Yritys sijaitsee Rovaniemen Lehtojärvellä, puolen tunnin ajomatkan päässä lentokentältä.
Tämän talven lumihotelli on järjestyksessään seitsemäs.
Asiakkaat majoittuvat sananmukaisesti lumen ja jään keskellä. Vaikka ulkona paukkuisi 40 asteen pakkanen, lumen keskellä tarkenee. Hotellin seinämien vahvuus vaihtelee 80 senttimetrin ja kahden metrin välillä. Huoneissa ja sviiteissä on lämpöä nollasta viiteen pakkasasteeseen. Lumihotellissa on 29 huonetta.
”Asiakkaat nukkuvat jäävuoteella makuupusseissa. Yöpyminenkin voi olla elämys”, Heidi Haavikko selvittää.
Sviitit on koristeltu taidokkailla lumi- ja jääveistoksilla. Jäinen takka luo tulenpunaista hohdetta lumisille holviseinille, mutta lämpöä siitä ei heru. Jääravintolassa ja jääbaarissa tunnelma ei suinkaan ole hyytävä, vaikka niinkin voisi luulla.
”Hotellissa on myös jääkappeli, jossa on pidetty useammat häät tänä talvena.”
Hotellin pihamaalla odottaa rivistö lumesta ja jäästä valmistettuja lumisaunoja. Saunojat voivat vaikka kieriä lumessa löylyjen jälkeen. Hommasta ei puutu arktista eksotiikkaa.
Haavikot päätyivät matkailuyrittäjinä lumihotelliin, koska alalla ei ollut juuri kilpailua.
Muutamassa vuodessa lumihotellien määrä on kolminkertaistunut Pohjoismaissa. Suomessa matkailua varten tehtyjä lumi- ja jääkohteita on jo kymmenkunta.
Lumi- ja jäärakentaminen on riskibisnestä jopa napapiirillä, sillä talven säät vaihtelevat.
”Lumihotellimme on joka vuosi erilainen, käyttö päättyy keväällä hotellin sulamiseen. Raaka-aine on meillä vain lainassa”, Ville Haavikko sanoo.
Kiinteitäkin rakennuksia löytyy samalta tontilta. Lumihotellin komentokeskus on lamellihirrestä rakennettu ravintola Lumikartano. Äskettäin on valmistunut 15 kahden hengen lasi-iglua, jotka palvelevat asiakkaita vuoden ympäri.
”Iglujen lasikatot ovat sähköllä lämmitettävää erikoislasia, joten jäätymisestä ei ole haittaa. Asiakkaat saavat hälytyksen revontulista halutessaan.”
Asiakkaat saapuvat Lehtojärvelle järjestettyjen matkojen tai omatoimimatkojen tuomina. Pääosa vieraista on Keski-Euroopan maista, kuten Ranskasta, Hollannista ja Belgiasta. Kaikkiaan tulijat edustavat yli 30:tä kansallisuutta.
”Tänä keväänä revontulista kiinnostuneiden aasialaisten määrä on kasvanut selvästi. Venäläisiä on käynyt viime vuosina kourallinen, ja nyt ei sitäkään. He eivät ole olleet merkittävä asiakasryhmä missään vaiheessa”, Ville Haavikko kertoo.
Myös yritysasiakkaat, juhliaan viettävät suomalaiset ja lapsiperheet ovat vähitellen löytäneet paikan. Hiihtolomilla ei ole juuri vaikutusta asiakasmääriin.
Lentokentän sijainti Rovaniemellä on osaltaan määritellyt yrityksen sijainnin. Haavikoiden mukaan monet asiakkaat ovat kertoneet, että sopivien lentojen löytäminen on vaikeaa.
Haavikot aloittivat lumihotellibisneksensä samaan aikaan, kun maailmantalous syöksyi vuonna 2008. Vaikeiden aikojen niksit ovat siis hallussa. Selväksi on tullut myös menestymisen tärkein seikka: toiminnan asiakaslähtöisyys.
”Lähdimme liikkeelle pohjalta, ja sieltä pääsee vain ylöspäin. Kaikki rahoittajat eivät aluksi ymmärtäneet lumikonseptia. ”
Yrittäjäpariskunta luonnehtii viime vuoden ja kuluvan kevään myyntiä kohtalaiseksi.
Heidi ja Ville Haavikon omistaman Snowflake Oy:n viime tilikauden liikevaihto oli 661 000 euroa. Kasvua edellisestä tilikaudesta oli kuutisen prosenttia.
Myyntiä on onnistuttu kasvattamaan merkittävästi taantumasta huolimatta. Vielä vuonna 2010 liikevaihto oli selvästi alle puolet nykyisestä.
Viime tilikaudella tulos painui ensimmäisen kerran pakkaselle. Tämä selittyy raskaalla investoinnilla lasi-igluihin.
Lumihotelli on pariskunnan pitkäaikainen unelma, joka toteutui kovalla työllä. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Haavikot olivat opiskelijoita. Halu tehdä itse ja päättää omasta tulevaisuudesta kannusti yrittäjän uralle.
Ville Haavikko ei varauksetta suosittele yrittäjäksi ryhtymistä. ”Yrittäminen on riskipitoista, vaikka siinä on toki mahdollisuuksiakin. Kynnys työntekijöiden palkkaamiseen on liian suuri. Palkkatyö on helpompi ja turvallisempi vaihtoehto.”
Ville ja Heidi Haavikko pokkasivat äskettäin Rovaniemen kaupungin vuoden 2014 maaseutuyrittäjäpalkinnon.
KARI LINDHOLM
Tekemällä
oppii, ja kun kromosomit ovat sopivasti vinossa,
silloin voi eksyä näihin hommiin.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
