Lautasilla on entistä enemmän rasvaa ja vähemmän ruisleipää
Suomalaiset syövät ruisleipää reilusti vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Rasvaa kuluu sen sijaan entistä enemmän, erityisesti voita ja muita kovia rasvoja. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan rasvan käytön nousu johtuu ennen kaikkea kovien rasvojen käytön kasvusta, mutta myös pehmeiden rasvojen käyttö on kasvanut.
Työikäiset saavat kovasta rasvasta 15 prosenttia ja ikääntyneet 14 prosenttia kokonaisenergiasta. Suositus on 10 prosenttia.
Pehmeiden rasvojen saanti on lisääntynyt ja on nyt suositusten mukaista. Näitä rasvoja saadaan erityisesti öljyistä, pehmeistä levitteistä ja kalasta.
Kova rasva nostaa veren kolesterolitasoa. Kolesterolitason nousu on havaittu Finriski 2012 -tutkimuksessa mitatuissa seerumin kohonneissa rasva-arvoissa.
”Tulokset vahvistavat arviota siitä, että huolet suomalaisten kolesterolin ja verenpaineen osalta todella liittyvät kovan rasvan ja suolan saannin lisääntymiseen”, sanoo ylijohtaja Erkki Vartiainen THL:stä.
Vartiainen huomauttaa, että työikäisten sydäntautikuolleisuus on 1970-luvulta lähtien vähentynyt peräti 80 prosenttia. ”On vähennetty riskitekijöitä. Kolesterolitason ja ruokavalion muutos selittää noin puolet.”
Kolesterolilla on edelleen suuri merkitys. ”Miten jatkossa käy, jää nähtäväksi lähivuosina”, Vartiainen sanoo.
Suolaa miehet saivat nyt tutkimuksessa 8,9 grammaa vuorokaudessa ja naiset 6,5 grammaa, kun suositus on enintään 6 grammaa vuorokaudessa.
Hiilihydraattien saanti on vähentynyt huomattavasti edelliseen, viiden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna, mutta sokerin saanti on pysynyt ennallaan.
Hiilihydraattien saantiin on vaikuttanut muun muassa viljavalmisteiden sekä perunan käytön väheneminen.
Erityisen paljon on vähentynyt ruisleivän käyttö. Kun miehet Finriski 2007 -tutkimuksen mukaan söivät ruisleipää 105 grammaa vuorokaudessa, nyt kulutus oli 75 grammaa. Vastaavasti naisilla kulutus on alentunut 67 grammasta nykyiseen 54 grammaan vuorokaudessa.
”Hiilihydraattien saannin väheneminen näyttää kohdistuneen runsaasti kuitua sisältäviin ruokiin kuten ruisleipään eikä sokeriin, mikä ei ole suotuisaa kokonaisravitsemuksen kannalta”, toteaa Vartiainen.
Ruokavaliossa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti hiilihydraattien laatuun. Kuitupitoisia täysjyvätuotteita, kasviksia, juureksia ja marjoja tulisi syödä nykyistä enemmän ja sokeria taas vähemmän. Nyt sekä miehet että naiset saavat kuitua alle suositusten.
”Meillä on varaa lisätä täysjyväviljavalmisteiden käyttöä. Rukiissa ja kaurassa on paljon kehityspotentiaalia”, sanoo professori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta.
Erikoistutkija Susanna Raulio THL:stä kertoo, että suomalaiset syövät keskimäärin kuusi kertaa päivässä.
”Lähes 40 prosenttia päivittäisestä energiasta saadaan välipaloista, juomista tai iltapalasta”, Raulio huomauttaa.
”Pääosin energia saadaan viljavalmisteista, liharuuista ja maitovalmisteista”, sanoo Raulio.
Maitovalmisteita, kalaa, kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään enemmän kuin viisi vuotta sitten, samoin liharuokia.
Proteiineja suomalaiset saavat nyt suositusten mukaisesti.
Useimpia vitamiineja ja kivennäisaineita saadaan ruuasta riittävästi. Ainoastaan folaatin saanti ja naisilla raudan saanti on liian vähäistä. Folaatin tärkeitä lähteitä ovat ruisleipä, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä maitovalmisteet.
D-vitamiinin saanti on lisääntynyt ja miehet saavat sitä riittävästi. Naisilla saanti alittaa hieman suositellun tason, mutta D-vitamiinivalmisteen käyttö nostaa saannin riittäväksi.
Finravinto 2012 antaa kuvaa siitä, miten suomalaiset syövät. Ravitsemussuositukset puolestaan voivat pohjautua vain tutkittuun tietoon, muistuttaa THL:n pääjohtaja Pekka Puska.
”Meillä on kova tieteellinen pohja siitä, mikä ruokavalio ehkäisee tauteja. On tärkeää vahvistaa terveellisiä vaihtoehtoja sekä kansalaisten omissa valinnoissa että elintarviketeollisuudessa ja julkisessa päätöksenteossa”, sanoo Puska.
Finravinto 2012 -tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia esiteltiin perjantaina THL:n Ravitsemus Suomessa -seminaarissa. Tutkimus on osa THL:n Finriski-tutkimusta. Ravintohaastattelulla selvitettiin yli 2 000 aikuisen ruokavalio.
MAIKKI KULMALA
Meillä on
varaa lisätä
täysjyväviljavalmisteiden
käyttöä. Rukiissa
ja kaurassa on paljon kehityspotentiaalia.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
