USU: Joka neljäs seurakunta jäi tappiolle viime vuonna

Kiihtelysvaaran uuden kirkon avajaistapahtuma kyläläisille joulukuussa 2024. Kuva: Jarno Artika

Suomen seurakunnista 61, eli noin neljäsosa oli viime vuonna tappiollisia, selviää Uutissuomalaisen teettämästä selvityksestä.

184 seurakuntaa pääsi plussalle.

Toissa vuonna negatiivisen tuloksen teki 14 prosenttia ja vuotta aiemmin lähes 40 prosenttia seurakuntatalouksista, Uutissuomalainen kirjoittaa.

Seurakuntien taloudessa näkyy yleinen kehitys, kun kaupunkiseurakuntien talous on usein parempi kuin muuttotappiosta kärsivien maaseutujen.

”Syrjemmässäkin olevat seurakunnat voivat pärjätä, jos niillä on esimerkiksi paljon metsää ja ne saavat puunmyyntituloja”, Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Johanna Simpanen sanoo Uutissuomalaiselle.

Simpasen mukaan pitäisi enemmän keskustella, mikä olisi seurakunnan järkevä koko.

”Tappiota tehneiden määrä on liian iso. Seurakuntien pitäisi olla isompia talouskokonaisuuksia. On mietitty, voisiko se olla hiippakunnan koko. Realistisempi vaihtoehto voisi olla rovastikunnan koko. Silloin syntyy helposti noin 100 000 jäsenen seurakunta, ja sellainen todistetusti toimii”, Simpanen sanoo.

Seurakuntataloudet olivat yhteensä viime vuonna 90 miljoonaa euroa plussalla. Toissa vuonna vastaava summa oli 119 miljoonaa euroa.

Kirkollisverotulojen arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 asti. Tätä pidemmälle virallista ennustetta ei ole tehty.

Isoimmat menoerät ovat henkilöstö ja kiinteistöt.

Kirkon jäsenmäärä laskee. Viime vuoden lopussa kirkkoon kuului 63,2 prosenttia väestöstä.