Pelastuuko maaseutu ja kuihtuuko metropoli? ‒ Alueellinen opintolainan hyvitys kuumentaa tunteita, vaikka vasta kokeiluvaihe on alkamassa
Osa helsinkiläisistä kunnanvaltuutetuista on jo huolissaan pääkaupungin osaajapulasta, jotkut riemuitsevat uudistuksesta maaseudun pelastajina ja sitten on Mikko Kärnä.
Idyllisistä maisemistaan huolimatta maaseudulle tuskin saadaan riittävästi lääkäreitä lainanhyvityksistä huolimatta. Kuva: Kari SalonenHallitus varasi valtiovarainministeriön esityksen mukaisesti alueelliseen opintolainan hyvityksen kokeiluun yhteensä kuusi miljoonaa euroa. Kokeilun on määrä kestää kolme vuotta.
Kokeilua on jo ehditty ylistää ja manata, niinkuin kyseessä olisi suurempikin mullistus Suomen koulutetun kansanosan asettumiselle.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Fatim Diarra (vihr.) linjasi twitterissä kokeilun lyövän kaupunkeja pyrkimällä ajamaan vastavalmistuneita pois työvoimapulasta kärsivältä pääkaupunkiseudulta.
Toisaalta kyseessä on hänen mukaansa ilmeisesti myös pääkaupunkiseutua kyykyttävä idea sen vuoksi, että sitä maksetaan ihmisille jotka muuttaisivat maalle joka tapauksessa.
Torstai-iltana Diarra kommentoi tukea myös alatyylisellä komentilla, mutta poisti tviitin myöhemmin.
Helsingin Sanomat ennätti tekemään jutun, johon oli Diarran tviittien lisäksi kysytty Nazyma Razmyarin (sd.) kantaa lainanhyvitykseen. Razmyar kommentoi kokeilun olevan järkytys kaikille helsinkiläisille.
Tässä vaiheessa mukaan keskusteluun ehti myös niin ikään helsinkiläinen vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo (vas.), joka epäili aiempia purkauksia kuntapoliitikkojen pyrkimykseksi nostaa profiiliaan ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.
Ja varmasti kuin sveitsiläinen käkikello keskusteluun osallistui myös keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä.
Kärnä huomautti twitterissä, että asiaa on selvitetty laajasti.
Hän julkaisi myös tiedotteen, jossa kehotti Diarraa muun muassa miettimään, että jos pääkaupunkiseudun ympärille rakennettaisiin muuri, kummalle puolelle ihmiset pyrkisivät enemmän.
Rakentavampaan sävyyn uudistusta kommentoi esimerkiksi harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Hanna Huttunen (kesk.) Ylellä.
”Huippu homma”, Huttunen kommentoi uudistusta Ylelle, ja piti sitä tärkeänä sekä symbolisesti että maaseudun työvoimapulan kannalta.
Mutta mistä uudistuksessa pohjimmiltaan on kysymys? Ratkooko se maaseudun osaajapulan ja tyhjentää kaupungit?
Todennäköisesti ei.
Kuten Kärnä totesi, asiaa on tutkittu varsin huolellisesti.
Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia teki asiasta esiselvityksen OKM:n tilauksesta. Selvitys valmistui vuoden alussa.
Kokeilulle ei nähty selvityksessä sen enempää perustuslaillisia kuin käytännöllisiäkään ongelmia. Norjan kokemuksia vastaavasta tukijärjestelmästä pidettiin rohkaisevana, vaikka norjalaiset itse korostivatkin lainanhyvityksen olevan vain osa laajempaa tukipalettia.
Täysin väärässä ei ollut myöskään Diarra. Spatian selvityksen mukaan hyvitystä saattaisi hakea kaksi prosenttia valmistuvista, kun alueilla nyt asuu noin 1,8 prosenttia kaikista korkeakoulutetuista.
Eniten tuen uskotaan houkuttelevan paluumuuttajia. Näin on käynyt myös Norjassa. Kunnollista tietoa hyvityksen vaikutuksesta saadaan kuitenkin vasta kokeilun jälkeen.
Osaajien houkutteleminen maan eri kolkista toisiin ei välttämättä myöskään ratkaise asioiden perimmäisiä ongelmia.
Kaikkein halutuimmilla aloilla, lääkäreiden, psykologien tai hoitajien osalta työvoiman kysyntä ja tarjonta ei Spatian selvityksen mukaan kohtaa sen enempää syrjäkylillä kuin metropoleissakaan.
Heitä on koko maassa yksinkertaisesti liian vähän.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
