Suomessa tuskin tehdään kuntaliitoksia enää tällä vuosikymmenellä

Kuopion kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen, maanviljelijä Tapio Tolppanen asuu 74 kilometrin päässä Kuopion keskustasta. Kuva: Pentti Vänskä

2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä sekä vielä 2010-luvun alussa Suomessa niputettiin yhteen runsaasti kuntia.

Vuosina 2008 ja 2009 tehtiin myös kosolti monikuntaliitoksia, joissa useammat kunnat yhdistyivät hallinnollisesti.

"Suuria kuntaliitoksia tehtiin tuolloin muun muassa Salossa, jossa 11 kuntaa liittyi yhteen. Myös Kouvolassa, Hämeenlinnassa, Sastamalassa ja Oulun seudulla tapahtui monikuntaliitoksia", Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen taustoittaa.

Myös muun muassa Kuopio on kasvanut takavuosina runsaasti maaseutumaisten kuntien yhdistyttyä keskuskaupunkiin.

Toisaalta esimerkiksi Tampereen ympäryskunnat ovat pysyneet sinnikkäästi itsenäisinä, eikä pitkään esillä pidetty Vaasan ja Mustasaaren kuntaliitos ole edennyt Pohjanmaalla.

Koskinen arvioi, ettei Suomessa enää tehdä 2010-luvulla uusia kuntaliitoksia.

"Nykyisen hallituksen aloittaessa työnsä vuonna 2015 linjattiin, että sote-palvelut siirtyvät kokonaisuudessaan kunnilta maakunnille. Nyt kuntakentällä ollaan odottavassa tilassa eikä lehtikään liikahda. Erittäin epätodennäköistä on, että 2010-luvun viimeisinä vuosina enää nähtäisiin uusia kuntaliitoksia", Koskinen pohtii.

Koskisen mukaan tässä vaiheessa on miltei mahdotonta arvioida, tapahtuuko kuntaliitoksia Suomessa vielä 2020-luvulla.

"Kuntaliitoksen tarpeeseen vaikuttaa erittäin moni asia. Kuntien taloustilanteen kehitys tulevina vuosina on ratkaisevaa. Tässä vaiheessa vielä katsotaan, millaisia tulevaisuuden kuntien tehtävät ja rahoitus jatkossa ovat."

Kuntaliiton nokkamies huomauttaa, että väestökehitys eriytyy maan eri osissa.

"Suomessa on kuntia, joissa väki vähenee ja toisaalta kuntia, joissa ihmismäärä kasvaa. Pitää ratkaista, vastataanko väestötappioalueilla haasteisiin tekemällä kuntaliitoksia vai tiivistämällä kuntien välistä yhteistyötä jollain muulla tavalla."

Aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta arvioi, ettei tarve kuntaliitoksiin välttämättä kokonaan poistui 2020-luvullakaan.

"Yleisempi logiikka kuntaliitosten taustalla tosin voi muuttua, kun tehtäviä ja rahoitusta lähtee kunnilta", Moisio sanoo.

"Jatkossa voidaan nähdä sellainen mielenkiintoinen tilanne, että valtioneuvoston arviointimenettely kiinnittyy maakuntiin. Eli arvioidaan, voivatko maakunnat liittyä toisiinsa", Moisio summaa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan Vuonna 2009 voimaan tulleilla kuntaliitoksilla ei ollut vaikutusta kuntien kokonaismenoihin. Kaivatut säästöt jäivät siis saamatta.

Sen sijaan liitosten sisällä tapahtui merkittäviä palveluverkon muutoksia sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkojen siirtyessä pienistä liitoskunnista suuriin.

Eriytyminen oli yhteydessä alueelliseen poliittiseen edustukseen uusissa kunnanvaltuustoissa. Mitä heikomman edustuksen vanhan kuntajaon kunta sai uudessa liitoksen jälkeisessä valtuustossa, sitä enemmän sote-työpaikat vähenivät sen alueella.

Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 311 kuntaa, joista 16 sijaitsee Ahvenanmaalla ja 295 Manner-Suomessa.

Sipilän hallituksen ajaman maakuntauudistuksen myötä 18 maakunnan on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2020.