Työ aiheuttaa viljelijöillehengitys- ja iho-ongelmia
Kolmena viime vuonna ammattitautiin sairastui 15–18 viljelijää 10 000:sta ammatissa toimivasta. Sairastuneita todetaan vuosittain keskimäärin 150.
Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (Tvl) laskee vuodelta 2012 uusia ammattitauteja ja niiden epäilyjä 18 tapausta 10 000 työllistä työntekijää kohti.
Tapaturmavakuutuslaitokset korvasivat Suomessa tuolloin melkein sata miljoona euroa ammattitauteja ja niiden epäilyjen selvittelykuluja.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela maksoi viljelijöiden ammattitauteja vastaavasti 6,2 miljoonaa euroa. Korvaukset perustuvat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin, mataan.
Tapaturmaeläkkeet ja perhe-eläkkeet muodostavat 80 prosenttia ammattitautien korvauksista. Matassa suhde on sama.
Tapaturmavakuutusyksikön päällikkö Jaana Laine laskee ammattitaudin perustutkimusten maksavan vuosittain 70 000–80 000 euroa tapauksista, joita ei todeta ammattitaudiksi.
Kolmen viime vuoden aikana viljelijöiden ammattitaudit maksoivat vuosittain noin kuusi miljoonaa euroa. Vuonna 2012 todettiin 167 uutta sairastumista.
”Hoidon hinta vaihtelee eri ammattitaudeissa”, Laine sanoo.
Astman hoidossa käytetään kalliita lääkkeitä. Lääkitys on jatkuvaa, sillä sairaudesta ei pääse eroon.
Tenniskyynärpää ja jännetupen tulehdus paranevat lyhyellä sairauslomalla.
”Olkapään sairaudet liittyvät kiivaaseen toistotyöhön.”
Homepölykeuhko lisääntyi sateisten kesien jälkeen, kun käsitellään märkää heinää. Laine korostaa P3-luokan hengityssuojaimen käytön tärkeyttä.
”Kyse on vakavasta sairaudesta.”
Homepölykeuhkoon voi kuolla, jos sairauden jättää hoitamatta ja työssä jatkaa ilman hengityksensuojaimia. Kuolemia sattuu yksittäin vuosittain.
Mela kustantaa kuntoutuksena allergisista ammattitautiin sairastuneille moottoroituja hengityksensuojaimia ja puolinaamareita. Sen saa 40 vuosittain.
Astmaan, allergiseen nuhaan ja homepölykeuhkoon sairastutaan karjatiloilla, joilla altistutaan eläinpölylle. Homeitiöt sikiävät kosteassa heinässä ja oljessa, hakkeessakin.
Laine muistuttaa hengityksensuojainten huollosta ja suodattamien vaihdosta. Silloin niistä saa parhaan avun.
Mela myöntää samoin suojakäsineitä kuntoutuksena 40–50 ihotaudista kärsiville. Eläinpöly ja voimakkaat pesuaineet altistavat työperäiselle sairaudelle.
Meluvammoja ilmeni tavallista enemmän vuonna 2012. Ammattitauti etenee vaivihkaa kuten homepölykeuhko. Kuulonsuojaimet auttavat.
”Melualtistusta siedetään hyvin yksilöllisesti”, Melan työturvallisuusagronomi Erik Lindroos tietää.
Dosentti Panu Oksa Työterveyslaitokselta arvioi henkilöiden altistuneen meluvammoille pääosin 1990-luvulla. Miehillä niitä on kymmenen kertaa enemmän kuin naisilla.
Maatiloilla on miehillä kaksinkertainen riski ammattitaudista naisiin verrattuna. Kokonaismäärä väheni selvästi 2010-luvulle tultaessa.
”Jokaisella maatilalla kannattaa riskit käydä läpi ja arvioida. Ennaltaehkäisevä työ kannattaa”, Lindroos neuvoo.
Uusien ammattitautien määrä vähenee Laineen mukaan samassa suhteessa mata-vakuutettujen vähenemisen kanssa. Myyräkuume, jänisrutto ja yläraajojen ongelmat vaihtelevat vuosittain.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
