Isku nostaa kotimaisen puun osuutta
Laite- ja konekantaa ajetaan kuin mopoa moottoritiellä, taistelemme sitä vastaan.Tuotantojohtaja Mika Tyrväinen, isku
LAHTI (MT)
Huonekaluvalmistaja Isku nostaa käyttämänsä puun kotimaisuusastetta. Sopimukset allekirjoitetaan tällä viikolla, toimitusjohtaja Arto Tiitinen kertoo.
Isku käyttää noin 15 000 kuutiota puuta vuodessa.
”Tavoitteenamme on nostaa kotimaisen puun osuutta”, sanoo Tiitinen.
Puun käyttö jäi pysyvästi alemmalle tasolle yhtiön oman massiivipuutehtaan ja sahauksen lopettamisen jälkeen 2008–2009.
Tuotantojohtaja Mika Tyrväisen mukaan Isku käyttää puuta hyvin luontevasti tuotteissaan, sillä yhtiöllä on historiaa sahurina ja levynvalmistajana.
”Monissa käyttökohteissa vaihtoehtoisia materiaaleja olisivat erilaiset muovit ja metalli.”
Puun käyttö kalusteissa riippuu Tyrväisen mukaan trendeistä. Esimerkiksi puutarhakalusteissa puun on korvannut muovi.
Laatu- ja ympäristöjohtaja Hanna Eskola huomauttaa, että puun käyttöön vaikuttaa myös toimistokalusteiden pienentyminen. Työpöytä on nyt metrin lyhyempi kuin 20 vuotta sitten.
Suurin kotimainen huonekaluvalmistaja laittaa nyt tehtaansa uusiksi.
Kolmannen polven perheyrityksen toiminta alkoi Lahden keskustassa vuonna 1928. Niemen teollisuusalueelle yhtiö muutti 1960-luvulla. Mukkulankadulla on nyt viereisillä tonteilla kaksi tehdasta, joista toinen valmistaa verhoiltuja tuotteita, toinen levykalusteita.
Ensi vuonna tuotanto siirtyy kokonaan toiseen tehtaaseen. Kahdeksan hehtaarin tuotantotilat vaihdetaan puolet pienempään. Tuotantokyky säilyy samana ja kasvunvaraa jää.
Isku investoi kymmenen miljoonaa euroa uudistuksiin. ”Uutta tulee olemaan kaikki muu paitsi seinät”, Tiitinen sanoo.
Kaikki koneet laitetaan uusiksi, paitsi pintakäsittely.
Ensimmäinen uusi kone tulee asennukseen kuukauden päästä. Kolme cnc-konetta korvataan uudella, joka tekee kaikki puuosat. Varastot automatisoituvat, trukit vaihdetaan hihnoihin ja rutiinityötä siirtyy robotille.
Tuotannon uudistamiseen haettiin esimerkkiä ulkomailta. Suomessa alan konekanta on vanhentunut. ”Laite- ja konekantaa ajetaan kuin mopoa moottoritiellä, taistelemme sitä vastaan”, Tyrväinen sanoo.
Asiakkaalle muutos näkyy aiempaa laajempana valikoimana. Tuotteet tehdään tilaustyönä. Suunta on kohti piensarjoja. ”Ikeaa lukuunottamatta alalla ei päästä suursarjatuotantoon”, Tyrväinen sanoo.
”Optimaalinen sarjakoko on nyt 400 kappaletta, jatkossa yksi”, Tiitinen sanoo.
Alkuvuonna on lopettanut monta pientä, perinteistä kalustemerkkiä. Masku on velkasaneerauksessa. Ikea taas on laajentanut myymäläverkostoaan Suomessa.
Lisäksi huonekaluja tuodaan Suomeen 500 miljoonalla eurolla vuodessa. Tiitisen mukaan kilpailu pitää vireänä.
”Teemme pesäeron tuontikalusteisiin. Hoidamme ympäristö- ja laatuasiat eri tavalla.”
Tehtaissa on esimerkiksi luovuttu sekajätteen kierrätyksestä. Kaikki jäte lajitellaan, höytykäyttöön menee 99,7 prosenttia. Roskiksissa on rdif-koodit, joten työntekijät saavat palautteen lajittelun onnistumisesta.
Liuotinpäästöjä on onnistuttu vähentämään niin paljon, että niiden puolesta ympäristölupavelvollisuus poistuu tänä vuonna, Eskola sanoo.
Vuonna 1995 päästöjä oli vuodessa 250 tonnia, tälle vuodelle arvio on 7 tonnia. Kaikki pinnoitteet ja verhoiluliimat on vaihdettu vesiohenteisiksi.
Tiitisen mukaan yhtiölle on tärkeää työllistää Suomessa ja käyttää kotimaisia raaka-aineita.
Tuotteiden kotimaisuusaste on vähintään puolet, Avainlipun vaatimusten mukaisesti. Viime vuonna yhtiö sai PEFC-sertifikaatin.
UPM Grada -puumateriaali tulee Säynätsalosta, vaahtomuovi Kouvolasta. Sängyt tekee Heinolassa Finlayson. Niihin puu tulee Karstulasta.
Kotikalusteisiin voi valita kankaan Annalalta, joka ainoana suomalaisena valmistaa huonekalukankaita Lapualla.
PAULA LIESMÄKI
Teemme
pesäeron tuontikalusteisiin.
Hoidamme ympäristö- ja
laatuasiat
eri tavalla.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
