Riistapelto parantaa liikenneturvallisuutta
Myös muut kuin metsästettävät lajit hyötyvät riistapelloista.
Johan Weurlander sijoittaa riistapellon lähelle metsänreunaa rauhalliseen paikkaan. Kuva: Markku VuorikariSiuntiolainen Johan Weurlander ei metsästä mutta viljelee riista kasveja. Hän viljelee ohraa, kevätvehnää, öljykasveja, herneitä ja riistapeltoja sekä vuokraa kaupungilta peltoja, joilla viljelee nurmea ja maisemapeltoja. Metsästykseen hänellä itsellään ei riitä aikaa.
Weurlanderin mielestä luonnon monimuotoisuus on antoisaa, ja hänestä on hienoa nähdä erilaisia eläimiä. Siksi hän on jo pitkään viljellyt riistalle pieniä aloja, vaikeita pellonkulmia ja koukeroisia alueita.
Tapana on myös jättää viljapelloista puimatta pellonpäitä, jotta linnut saavat säänsuojaa ja suojakäytäviä.
Riistapellon avulla yritetään vakiinnuttaa eläimet tietyille alueille. Tämä auttaa metsästäjiä saamaan saalista, mutta muutkin kuin metsästettävät lajit hyötyvät. Riistapeltojen avulla voidaan myös parantaa liikenneturvallisuutta ja suojata viljelyksiä ja taimikkoja eläinten aiheuttamilta tuhoilta.
Riistapellon pitää sijaita tarpeeksi etäällä teistä. Sen on oltava lähellä metsänreunaa rauhallisessa paikassa, jossa eläimet voivat käydä syömässä, milloin haluavat.
”Syötävää tulisi riittää ympäri vuoden, joten lajikkeiden olisi hyvä valmistua eri aikoina. Esimerkiksi herne valmistuu loppukesästä, ja rehukaalit pysyvät hyvässä kunnossa talvellakin. Syysrapsia laitan tänäkin syksynä, se on riistalle hyvä ruokintakasvi. Tosin hirvet syövät rapsipellon nopeasti puhtaaksi, jos niitä on paljon.”
Uusien tukiehtojen myötä riistapelto on viljelijälle taloudellisesti hyvä vaihtoehto.
”Riistapellon tuotto hehtaaria kohti on nyt kohtalaisen hyvä, kun taas viljanviljelyssä jää pakkasen puolelle.”, Weurlander kertoo.
Koko uutinen on luettavissa perjantain MT:stä luontosivulta.
Tieto riistapeltojen hyödyistä on levinnyt tasaisesti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
