Analyysi: EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa painetaan ainakin maatalouden osalta jarrua – Macron ja Von der Leyen pysäyttävät Timmermansin "jyrää"

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on määrännyt vihreän kehityksen ohjelmasta vastaavan varapuheenjohtaja Frans Timmermansin painamaan jarrua esitystehtailussa. Kuva: Lukasz Kobus

Venäjän säälimätön hyökkäys Ukrainaan on aiheuttamassa myllerryksiä EU:n kunnianhimoisessa vihreän kehityksen ohjelmassa (Green Deal).

Ensimmäinen merkki siitä nähtiin jo tällä viikolla, kun komissio päätti lykätä ennallistamiseen liittyvän lakiesityspaketin julkaisua hamaan tulevaisuuteen (MT 17.3.). Samassa yhteydessä myös kasvinsuojeluaineiden kestävään käyttöön liittyvien uusien säädösten edistäminen pantiin toistaiseksi jäihin.

Virallinen perustelu lykkäyksille oli, että Ukrainan sotaan liittyvät maataloutta koskevat toimenpiteet ovat nyt kiireellisempiä.

Komission on tarkoitus julkistaa ruokaturvaan ja elintarvikemarkkinatilanteeseen liittyvä tiedonanto ensi viikon keskiviikkona eli samana päivän, kun kiistelty ennallistamisesitys piti julkaista. Huoltovarmuudesta ja ruokaturvasta keskustellaan myös EU-johtajien Eurooppa-neuvostossa ensi viikon lopulla.

MT:n komissiolähteistä saamien tietojen mukaan lykkäyksissä on kyse mittavammasta komission sisäisestä hankauksesta. Sen odotetaan vaikuttavan jopa merkittävästi siihen, miten Green Deal -ohjelmaa ja siihen liittyviä lukuisia esityksiä jatkossa valmistellaan.

Komission varapuheenjohtajan ja Green Dealistä vastaavan hollantilaiskomissaari Frans Timmermansin tapa viedä asioita eteenpäin muita komissaareja ja pääosastoja kuulematta, "on herättänyt jo pitkään harmistusta", MT:n lähde muotoilee.

Timmermans esikuntineen on eri lähteiden mukaan perustellut poikkeavaa menettelyä sillä, että vihreän kehityksen ohjelma kaikkine yksityiskohtineen on niin tärkeä ja kiireellinen, että "hitaat ja päätöksiä vesittävät" komission koukerot pitää ohittaa.

Käytännössä tämä on tarkoittanut, että esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen sekä kestävään maa- ja metsätalouteen liittyvien ohjelmien vaikutusten arviointi on ollut vajavaista. Niissä on keskitytty ennen muuta ympäristö- ja ilmastotekijöihin.

Tätä välillä kirpeääkin arvostelua on kuultu sekä komission että muiden EU-instituutioiden käytävillä jo pitkään. Mitä ilmeisimmin komission saksalaisen puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mitta täyttyi, kun Ukrainan sodan vaikutukset elintarvike- ja raaka-ainemarkkinoihin konkretisoituivat.

Von der Leyen pysäytti Timmermansin ja häntä peesanneen ympäristökomissaari Vir­gi­ni­jus Sinkevičiuksen "jyrän", kuten MT:n komissiolähde asian muotoilee. "Kukaan muu ei sitä olisi voinut tehdä", hän lisää.

Maatalouden näkökulmasta tilannetta ei ole helpottanut se, että nykyistä maatalouskomissaaria, puolalaista Janusz Wojciechowskia pidetään niin Brysselissä kuin monissa jäsenmaissa, muiden muassa Saksassa, komission heikoimpana lenkkinä, joka ei saa ääntään kuuluviin päätöksenteossa.

Myös EU:n puheenjohtajamaa Ranskan edustajat, erityisesti vaaleihin valmistautuva presidentti Emmanuel Macron, ovat olleet keskeisessä roolissa, kun komission puheenjohtajaa on taivutettu puuttumaan Timmermansin toimiintaan..

Vähän sen jälkeen, kun komissaari Wojciechowski eilen torstaina ilmoitti, että esitystä ennallistamislaeista lykätään, Macron moitti Politicon mukaan lehdistötilaisuudessa EU:n "pellolta pöytään" strategian (Farm to Fork) perustuvan maailmaan, jossa elettiin "ennen Ukrainan sotaa".

Komissio käy parhaillaan läpi jäsenmaiden kansallisia suunnitelmia EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) toteuttamisesta alkavalla CAP-kaudella. Maatalouskomissaari on antanut ymmärtää, että ennallistamisesitys etenisi vasta, kun kansalliset suunnitelmat on nuijittu. Tämän pitäisi tapahtua viimeistään syksyllä.

Jäsenmaiden maa- ja metsätaloustuottajat sekä europarlamentaarikot ovat arvostelleet EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa erityisesti siksi, että siinä laiminlyödään huoltovarmuus ja ruokaturva lähes tyystin.

Ukrainan sodan myötä arvostelijat ovat saaneet lisää vettä myllyynsä..

Lisäksi närää on herättänyt se, että komissio pyrkii nimenomaan Timmermansin johdolla paaluttamaan ympäristö- ja ilmastoasioihin liittyvää valtaa itselleen. Erityisen selvästi tämä näkyy arvostelijoiden mielestä EU:n metsästrategiassa.

Muiden muassa Euroopan metsänomistajien etujärjestön CEPF:n pääsihteeri Fanny-Pomme Langue on arvostellut komissiota kansalliseen päätösvaltaan kuuluviin asioihin puuttumisesta (MT16.3.).

Toista kautta huhtikuussa pidettävissä vaaleissa tavoitteleva Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ottanut kansallisen omavaraisuuden sekä energia-asioissa että maataloudessa yhdeksi vaalikampanjansa avainteemoista. Brysselin ranskalaislähteiden mukaan maan maatalouslobby on jälleen kerran näyttämässä voimansa.

MT:n lähteet EU:n komissiossa korostavat, että kunnianhimoisista ympäristö- ja ilmastotavoitteista sinänsä ei edelleenkään haluta tinkiä, vaikka Timmermansin "jyrää jarrutetaan". Kysymys on enemmän keinoista, joilla tavoitteisiin pyritään ja siitä, miten keinojen jalkauttaminen vaikuttaa esimerkiksi elinkeinotoimintaan eri jäsenmaissa.

Lue myös:

Euroopan metsänomistajien ylin edunvalvoja: "Jos metsänomistaja ei suojele metsiensä monimuotoisuutta, hän ampuu omaan jalkaansa"

EU:n komissio on lykkäämässä kiisteltyä lakiesitystä luonnon ennallistamisesta – perusteluna Ukrainan sotaan liittyvät kiireelliset toimenpiteet

"Viljelijän kannalta tätä on aika turhauttavaa seurata vierestä" – EU:n metsien ja maatalousympäristöjen ennallistamisasetuksessa on iso hintalappu, mutta hyötyjä ei pystytä arvioimaan