Puhdas vesi on Suomen rikkaus

Puhdas vesi on hupeneva luonnonvara, ja puhtaasta juomavedestä on maailmalla jo nyt todellinen pula. Suomalaisille pudas vesi on vielä itsestään selvä asia, mutta yli miljardi ihmistä eri puolilla maailmaa joutuu tulemaan toimeen ilman puhdasta juomavettä.

Joka vuosi noin 1,5 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kuolee likaisen veden aiheuttamiin tauteihin. Puhtaan veden puute yhdistyy usein huonoihin saniteettiolosuhteisiin. Vessoja rakentamalla pystyttäisiin parantamaan myös puhtaan veden saantia.

Huolimatta siitä, että Suomessa hanasta tulevan juomaveden laatu on poikkeuksellisen hyvä, kulutetaan meilläkin pullotettua vettä noin sata miljoonaa litraa vuodessa. Viime vuonna Suomeen tuotiin 26 miljoonaa litraa pullotettua vettä ulkomailta. Vienti oli vain kolme miljoonaa litraa. (MT 14.12.)

Suomalaiset ovat kuitenkin pullovesien käytössä kaukana EU-maiden huipuista. Suomessa henkeä kohden juotiin pullotettua vettä 18 litraa. Esimerkiksi italialainen käytti viime vuonna pullovettä keskimäärin 179 litraa.

Maailmassa on paljon vettä, mutta vain noin prosentti makeasta vedestä on käytettävissä. Puhdas juomavesi on elintärkeää, mutta suurin osa vedestä käytetään kuitenkin kasteluun. Noin 70 prosenttia käytettävissä olevasta vedestä menee kasteluun, 20 prosenttia teollisuuden tarpeisiin ja noin kymmenen prosenttia käytetään talousvetenä.

Noin kolmannes maailman peltopinta-alasta on keinokastelun piirissä. Kastelun merkitytys on kuitenkin pinta-alaakin suurempi, koska keinokastelun avulla tuotetaan 45 prosenttia sadosta.

Puhtaan veden merkitys korostuu entisestään, koska maailman väkiluvun ennakoidaan kasvavan kahdeksaan miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Arvioiden mukaan vuoteen 2025 mennessä kaksi kolmasosaa ihmisistä asuu alueilla, joilla vedestä on pulaa. Veden kulutuksen kasvu on kaksinkertainen väestönkasvuun verrattuna

Ilmastokeskustelun seurauksena kaikille on tullut tutuksi hiilijalanjälki, eli kuinka paljon esimerkiksi jonkin tuotteen tuottaminen tai liikkuminen tuottaa hiilidioksidia. Vesijalanjälki kertoo siitä, kuinka paljon vettä tarvitaan tuotteiden valmistamiseen raaka-aineesta ostoskoriin.

Suomalaisen keskimääräinen vesijalanjälki on WWF:n raportin mukaan lähes neljä tuhatta litraa vuorokaudessa. On yllättävää, että puolet tästä vesimäärästä muodostuu ulkomailla. Suomalaiset kilpailevat hupenevista vesivaroista muun muassa etelä-aasialaisten kanssa.

Esimerkiksi puuvillan ja riisin tuottaminen kuluttavat paljon vettä. Hollantilaisen professorin Arjen Hoekstran mukaan puuvillaisen t-paidan valmistukseen kuluu 2 000 litraa vettä.

Tuonnin sijaan Suomessa olisi suuret mahdollisuudet viedä vettä, koska pohjavesivarantomme ovat asukaslukuun suhteutettuna todella suuret. Tällä hetkellä käytössä on noin 16 prosenttia uusiutuvasta pohjavedestä.

Puhtaan juomaveden viennin lisäksi myös vesiteknologian vienti tarjoaa suomalaisille yritykselle uusia vientimahdollisuuksia. Suomen maabändityöryhmän raportin mukaan monet Suomen tärkeimmistä menestystarinoista liittyvät vuonna 2030 veteen ja vesien laatuun.

Avaa artikkelin PDF